Kieli käytössä
Resilienssi eli kriisinkestävyys
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä resilienssi tarkoittaa, ja voisiko sanan suomentaa jotenkin? Vastaus Resilienssi on termi, joka on …
Erikoisalojen sanat
Tuotenimet resepteissä
Riitta Korhonen
Kysymys Voinko kirjoittaa tuotenimet esimerkiksi resepteissä tai kaupan ilmoituksissa oikeinkirjoitussuositusten ja kielioppisääntöjen mukaan riippumatta nimen …
Tuote- ja yritysnimet
Kielen tulee olla kaikkien saatavilla
May Wikström
”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.
Kieli ja työelämä
Menikö perille? Monitulkintainen ironia
Susanna Muukkonen
Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana.
Tunteet ja asenteet
Termityötä globaalin kriisin keskellä
Bianca Ortiz Holmberg
Selkeä viranomaisviestintä on erittäin tärkeää etenkin kriisin hetkellä. Tämä kävi selväksi Niina Elomaalle ja Henna Eroselle heidän laatiessaan valtioneuvoston kanslian koronasanastoa.
Kieli ja työelämä
Katras, parvi, lauma ja muut ryhmäsanat
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä eroa on parvella, laumalla ja katraalla, kun puhutaan eläimistä? Vastaus Kyseiset sanat ovat …
Merkitys
Maorinkieliset nimet
Elina Wihuri
Kysymys Miten maorinkieliset nimet kirjoitetaan suomessa? Voiko pituusmerkin jättää pois esimerkiksi nimestä Whangārei? Vastaus Uuden-Seelannin …
Vieraskieliset nimet
Vuosi-sanan virallinen määritelmä?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mikä on vuosi-sanan virallinen määritelmä suomen kielessä? Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin otsikko on ”Tutkijat …
Merkitys
Ääniviestiä aloittamassa
tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?
Frida Ahonen
Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Katri Priiki
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Tunteet ja asenteet
