Kieli käytössä
Huomioimisesta jälleen
Kalle Rinne, Anneli Räikkälä
Onko huomioon ottamisella ja huomioimisella enää mitään eroa? Aikanaan koulussa opetettiin, että huomioiminen tarkoittaa jatkuvaa …
Kysyttyä
Kielitoimisto neuvoo
Raija Moilanen
Kielitoimisto on vastannut äskettäin puhelimitse tai kirjeitse mm. seuraaviin kysymyksiin. (Edellisen kerran kysymyksiä on esitelty …
Kysyttyä
Siunauksen pahennus
Anneli Janhonen, Taru Kolehmainen
Arvoisa Kielikellon toimitus Eräät kirkon ja kielenhuollon aktiivit ovat kiinnittäneet huomiota yhä yleistyvään erikoislaatuiseen siunata-sanan …
Kysyttyä
Teräväpiirtotelevisio
Olli Nykänen
Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva on esittänyt ”Kielikellon väelle” toivomuksen tehdä jotakin teräväpiirtotelevision juurimiseksi kielestä. …
Kysyttyä
Kielitoimisto neuvoo
Kielitoimiston puhelinneuvonnassa vastataan kymmeniin kysymyksiin päivässä, tuhansiin vuodessa. Puhelinkysymyksiin kukin kielenhuoltaja vastaa siltä istumalta omien …
Kysyttyä
käännösviestintä
Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää …
Suomen kielen lautakunta
Miten suomalaiset kiroilivat ennen kristinuskoa?
Ulla-Maija Kulonen
Voimasanojen käyttöä voidaan pitää huonona käytöksenä tai hyvänä keinona purkaa aggressioita. Mutta mitkä sanat ovat niin voimakkaita, että niiden avulla puretaan voimalatauksia? Monet voimasanoista tunnistamme helposti kristinuskoon kuuluviksi. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimitussihteeri filosofian tohtori Ulla-Maija Kulonen selvittelee tässä artikkelissa kristinuskon aikaa vanhempia kirosanojamme.
Sanojen taustaa
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli