Kieli käytössä
Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?
Kaisa Karppinen
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa lisääntynyt, median kielessä se ei juuri näy. Suomen kieltä on pidetty tasa-arvoisena moneen muuhun kieleen verrattuna. Sanomalehtien välittämä mies- ja naiskuva kertoo kuitenkin muuta.
Tunteet ja asenteet
Oulun seutu, Oulunseutu vai Ouluseutu?
Raija Moilanen
Toinen kuntien yhteistyöhön liittyvä kysymys on alueellisten yhteenliittymien nimet. Voidaanko käyttää sellaisia yhdyssanamuotoja kuin Oulunseutu …
Kysyttyä
Piekana ei ole kana
Heikki Hurtta
Mistä nimi tulee piekanan nimi ja miten sana taipuu? Piekana on hiirihaukan sukuinen petolintu, joka …
Kysyttyä
Pilkkupulma
Sari Maamies
Kysymys: Seuraavanlainen pilkutus näyttää nykyisin yleistyvän kirjeissä: Matti, Vastaan kysymykseesi vähän myöhässä... Terveisin, Maija Mitä …
Kysyttyä
Pirssi
Harri Haatanen, Leena Sarvas
Kysymys: Mistä juontaa taksia tarkoittava sana pirssi? Asiaa on ihmetelty oikein porukalla, selvyyteen ei ole …
Kysyttyä
Puolueiden nimilyhenteet
Raija Moilanen
Puolueiden nimistä suositetaan käytettäväksi seuraavia nimi- ja jäsenyyslyhenteitä. Luettelossa ovat kaikkien puoluerekisterissä 22.11.2002 olleiden puolueiden …
Hallinnon nimet
Puun taimenia
Heikki Hurtta
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …
Merkitys
Sentin lyhentäminen
Aino Piehl
Sentti voidaan lyhentää kahdella tavalla. Suomen kielen sanasta sentti on muodostettu lyhenne snt. Se erottuu …
Kysyttyä
Seutuistua ja seutuistaa
Raija Moilanen
Kunnista on kysytty verbijohdosten seutuistua ja seutuistaa käypyyttä. Niitä käytetään kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvissä yhteyksissä. …
Kysyttyä
Speltti, vehnää historian hämärästä
Taru Kolehmainen
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, …
Kysyttyä