Kieli käytössä
Taktiili vai taktiilinen?
Riitta Eronen
Kysymys: Mitä tarkoittaa sana taktiili – vai pitäisikö sanoa taktiilinen? Vastaus: Taktiilinen (~ taktiili) tarkoittaa …
Kysyttyä
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Matti Räsänen
Kysymys: Suomessa on uusi ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö. Se syntyi, kun kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö …
Kysyttyä
Vähemmistökielestä kolmella kielellä
Riitta Eronen
Vuoden alussa Kielitoimistoon saatiin vieras Tromssasta: Ruijan Kaiku -lehden toimittaja Liisa Koivulehto tuli tutustumaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen ja tutustutti puolestaan paikalla olijat kveenin eli kainun kielen kuulumisiin.
Kieli ja työelämä

Etyj-puheenjohtajuuden lyhennesanat
Aino Piehl
Suomesta tulee vuodeksi 2008 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja. Järjestöllä on pitkä ja hankala nimi, …
Kysyttyä
Kieli ja sukupuoli
Sari Maamies
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …
Toimitukselta
Mitä kielenhuolto voi?
Harri Mantila
Seksistisestä kielenkäytöstä virinnyt keskustelu asettaa kielenhuollon elimet jälleen kerran seuraavien kolmen kysymyksen eteen: Mitkä kielenhuollon …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä
Pirjo Mikkonen
Myanmar Tunnetutkin paikannimet, esimerkiksi maiden ja suurten kaupunkien nimet, voivat muuttua aikojen kuluessa monestakin syystä. …
Kysyttyä
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Sananvalinta
Sukupuoli käännöksessä
Liisa Laakso-Tammisto
Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli