Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Taktiili vai taktiilinen?

Riitta Eronen

Kysymys: Mitä tarkoittaa sana taktiili – vai pitäisikö sanoa taktiilinen? Vastaus: Taktiilinen (~ taktiili) tarkoittaa …

Kysyttyä

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM

Matti Räsänen

Kysymys: Suomessa on uusi ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö. Se syntyi, kun kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö …

Kysyttyä

Vähemmistökielestä kolmella kielellä

Riitta Eronen

Vuoden alussa Kielitoimistoon saatiin vieras Tromssasta: Ruijan Kaiku -lehden toimittaja Liisa Koivulehto tuli tutustumaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen ja tutustutti puolestaan paikalla olijat kveenin eli kainun kielen kuulumisiin.

Kieli ja työelämä

Etyj-puheenjohtajuuden lyhennesanat

Aino Piehl

Suomesta tulee vuodeksi 2008 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja. Järjestöllä on pitkä ja hankala nimi, …

Kysyttyä

Kieli ja sukupuoli

Sari Maamies

Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …

Toimitukselta

Mitä kielenhuolto voi?

Harri Mantila

Seksistisestä kielenkäytöstä virinnyt keskustelu asettaa kielenhuollon elimet jälleen kerran seuraavien kolmen kysymyksen eteen: Mitkä kielenhuollon …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä

Pirjo Mikkonen

Myanmar Tunnetutkin paikannimet, esimerkiksi maiden ja suurten kaupunkien nimet, voivat muuttua aikojen kuluessa monestakin syystä. …

Kysyttyä

Seksistinen suomi

Mila Engelberg

Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …

Sananvalinta

Sukupuoli käännöksessä

Liisa Laakso-Tammisto

Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.

Kääntäminen ja tulkkaus

Säädöskielen mies-loppuiset sanat

Kaisa Karppinen

Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.

Virka- ja lakikieli