Kieli käytössä
Kuka päättää, miten nimi taipuu
Sirkka Paikkala
Kysymys: Saako nimeänsä taivuttaa miten haluaa ja vaatia muita noudattamaan samaa taivutustapaa? Pitääkö siis etu- …
Kysyttyä
Lukuri vai lukulaite?
Riitta Eronen
Kysymys: Onko sähköisessä muodossa jaettavilla kirjoilla ja niiden lukemiseen tarkoitetuilla laitteilla jo vakiintuneita nimityksiä? Vastaus: …
Sananvalinta
Lähiaikoina
Sari Vaula
Kysymys: Nettisivuilla kerrotaan, että Ilmatieteen laitoksen salamatutkija on ollut innoissaan lähipäivinä. Onko ilmaus oikein vai …
Kysyttyä
Mennään Töölöön
Elina Wihuri
Kysymys: Miksi Töölö-nimeä näkee taivutettavan kahdella tavalla, Töölöön ja Töölööseen? Kumpi on oikein? Vastaus: Helsingin …
Kysyttyä
Messevät puheet
Heikki Hurtta
Kysymys: Lehdessä kerrottiin, että joku oli saanut messevän korvauksen. Mitä sana messevä tarkoittaa? Vastaus: Messevä …
Kysyttyä
Neljäs lukiolaisten kielioppikilpailu Jyväskylässä
Eero Voutilainen
Jyväskylän yliopisto järjesti 29.1.2010 neljättä kertaa lukiolaisten valtakunnallisen kielioppikilpailun. Alkukilpailuun osallistui 242 lukiolaista 64 lukiosta. …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Nyki, Nykki ja Mekka
Minna Salonen
New Yorkin kaupungista käytetään suomen puhekielessä nimiä Nyki ja Nykki, jotka on mukailtu suomeen New …
Kysyttyä
Nyt hivotaan jo ennätystä
Sari Maamies
Kysymys: Lehdessä oli otsikko ”Helsingissä hivotaan viikonloppuna kongressiennätystä”. Mikä muoto on hivotaan? Vastaus: Muoto hivotaan …
Kysyttyä
Näin ollen
Merja Karjalainen
Kirjoitetussa kielessä on rakenteita, jotka ovat ominaisia erityisesti asiateksteille. Kirjoittaja saattaa käyttää näitä rakenteita korostaakseen asiansa tärkeyttä tai omaa asiantuntijuuttaan. Yksi tällainen asiateksteissä tavallinen rakenne on sanaliitto näin ollen.
Rakenteet
Peräkkäiset välimerkit virkkeen lopussa
Krista Sainio
Kysymys: Tuleeko kysymysmerkkiin päättyvän lainauksen jälkeen piste virkkeen lopussa? Tuleeko pisteelliseen lyhenteeseen päättyvän virkkeen jälkeen …
Kysyttyä