Kieli käytössä
Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Heini Lehtonen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Monikielisyys
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Monikielinen Inari
Taarna Valtonen
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Monikielisyys
Kaksikielisyys on mahdollisuus, ei itsestäänselvyys
Heini Huhtinen
Kuinka kaksikieliset lapset oppivat useita kieliä samaan aikaan? Miten tukea suomen kielen kehittymistä vieraskielisessä ympäristössä?
Monikielisyys
Suomi ja muut kielet monikielisessä työyhteisössä
Rebecca Piekkari
Suomalaisyritysten kansainvälistyminen on tuonut monikansallisuuden ja monikielisyyden osaksi lukuisten työyhteisöjen arkea. Yrityksissä tehdään kieltä koskevia päätöksiä, jotka viime kädessä voivat vaikuttaa jopa taloudelliseen menestykseen.
Monikielisyys
Yritysten monet kielet
Sari Maamies
Englannin kielen käytön leviäminen yhä useammille elämänaloille on ollut helposti havaittavaa ja hyvin nopeaa. Esimerkiksi …
Monikielisyys
Suomenmaan kielet
Maamme kirjan asenteita
Marja-Liisa Knuth
Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.
Tunteet ja asenteet
Inarinsaamen huoltoa ja elvytystä
Marja-Liisa Olthuis
Inarinsaame on saamelaiskielistä ainoa, jota on alun perin puhuttu vain Suomessa. Kieli on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta sen elvyttämiseksi ja kehittämiseksi on ryhdytty toimiin. Inarinsaamen vähäinen puhujamäärä ja sen suppea puhuma-alue asettavat kielenhuollolle omat erityisvaatimuksensa.
Vähemmistökielet
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Marika Tandefelt
Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.
Kielipolitiikka