Kieli käytössä
Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi
Leena Nissilä
Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Julkaisuja
Suomi ja englanti kohtaavat kaupungin kielimaisemassa
Janne Skaffari
Kaupungilla kulkiessa voi tehdä havaintoja ympärillä esiintyvistä kielistä ja yritysten kielellisistä valinnoista. Kielet kohtaavat esimerkiksi Turun keskustassa monin eri tavoin.
Monikielisyys
Monikieliset käytänteet ja suomen kieli fyysisessä työssä
esimerkkinä rakennusala
Hanna-Ilona Härmävaara, Niina Lilja
Suomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla työskentelee paljon erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta tulevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden oletetaan oppivan suomea työn lomassa.
Monikielisyys
Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa
Inkaliisa Vihonen
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Virka- ja lakikieli
Saisinko puhua suomea?
Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta
Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa -hankkeessa.
Kielen opetus ja oppiminen
Mikä on riittävän hyvää suomea?
Minna Intke-Hernandez
Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.
Kielen opetus ja oppiminen
Suomen kielivaranto muutoksessa
Leena Nissilä
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Kielen opetus ja oppiminen
Monikielinen työpaikka
tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?
Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja
Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.
Monikielisyys
Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Heini Lehtonen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Monikielisyys
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
