Artikkeli
Lauri Kettunen viron ja suomen huoltajana
Esko Koivusalo
Sata vuotta sitten, 10. syyskuuta 1885, syntyi Savon sydämessä Joroisissa Lauri Einari Kettunen, suomen ja sen lähisukukielten monipuolinen tutkija ja poikkeuksellisen ahkera tieteen matkamies. ”Ei ole sitä itämerensuomalaista kieltä tai murretta, jota Kettunen ei olisi tutkinut, eikä sitä kielialueen kolkkaa, jossa hän ei olisi keruuretkillään liikkunut. Olisi mahdotonta kuvitella nykyistä itämerensuomalaisten kielten tutkimusta ilman Kettusen suorittamaa perustavaa keräys- ja tutkimustyötä.” Näin kirjoitti nykyinen akateemikko Lauri Posti aikakauslehti Virittäjässä, joka julkaisi 1945 juhlanumeron Lauri Kettusen 60-vuotispäivän kunniaksi.
Artikkeli
Levikki lisääntyi 10 000:lla
Marja Lehtinen
Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.
Artikkeli
Meritekniikka
Joukkoviestimissä puhuttiin äskettäin Norjan offshore-näyttelystä (ja off shore- tai off-shore-näyttelystä). Kuinka moni suomalainen mahtoi ymmärtää? …
Artikkeli
Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?
Marja Parviainen, Vuokko Raivio, Anita Särkkä
Opettajien näkökulman kirjakielen normien opettamiseen toi kolme erityyppisen lukion äidinkielen lehtoria: Savitaipaleen lukion lehtori Marja Parviainen, Helsingissä toimivan Torkkelin kuvataidepainotteisen lukion lehtori Vuokko Raivio ja Jyväskylän yliopiston normaalikoulun lehtori Anita Särkkä.
Artikkeli
Miten normikieltä varten annetut suositukset ja ohjeet on tulkittava?
Esko Koivusalo
Mistä käytännön ihmisille syntyy se käsitys, että äidinkielen opetus koulussa on tärkeää? Tämän käsityksen yleisyyttä ei tarvinne kuvailla. Äidinkielen opettamisen tarpeellisuutta eivät tähdennä vain humanistisesti asennoituneet aikaihmiset. Saman asenteen ovat omaksuneet paatuneimmatkin markkinatalouden pyörittäjät.
Artikkeli
Murteiden jäljittely
Antti Hakala
Kielikellon viime numerossa ollut Paavo Pulkkisen artikkeli ”Murteiden jäljittelyn salakareista” on saanut hyvinkääläisen toimittajan Antti …
Artikkeli
Nimetä – nimittää
Taru Kolehmainen
Erään osakeyhtiön hallituksen kokouksesta tiedotettiin seuraavasti: ”Hallitus nimesi kokouksessaan Skandinavian kirjeenvaihtajaksi syyskuun alusta lukien toimittaja …
Artikkeli
Onko ruoka tuimaa?
Maija Länsimäki
Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?
Artikkeli
Onko tunnettuus jo tuttu
Raija Lehtinen
Tunnettuus ei ole vielä kovin tunnettu sana, vaikka se on ollut jonkinvertaisessa käytössä jo parikymmentä …
Artikkeli
Pelaaja ja peluri
Jotkut urheilutoimittajat ovat ruvenneet käyttämään joukkuelajien jäsenistä erheellisesti sanaa peluri. Tämä sana tarkoittaa uhkapelin harrastajaa, …
Artikkeli