Artikkeli
Naapureiden nykynimiä
Saara Welin
Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden nimet eivät kaikki ole vielä asultaan vakiintuneet suomen kieleen. Sen tähden seuraavassa …
Artikkeli
Norjan kielilautakunnan kampanja anglonorjaa vastaan
Sari Maamies
Pohjoismaissa on viime vuosina pohdittu englannin kielen liiallista vaikutusta paikallisiin kieliin. Suomen kielen lautakunnan keskustelua kysymyksestä on referoitu Kielikellossa 2/1991. Norjassa, jossa toisaalta itse norjan kielen tilanne on erikoislaatuinen (kaksi kirjakieltä) ja toisaalta englannin kielen vaikutus on ollut huomattavan suuri, on käyty erityistä kampanjaa anglismeja vastaan. Norjan kielilautakunnan tutkija Dag F. Simonsen kertoo tästä nykypäivän kielitaistelusta kirjoituksessa, jonka on lyhentäen suomentanut filosofian maisteri Sari Maamies.
Artikkeli
Onko ihmisellä turpa? Sanojen tyyliarvoista
Maija Länsimäki
Miltä kuulostaisi, jos toimittaja Arvi Lind lukisi uutisissa, että ”presidentti Koivisto eukkoineen lähti aamupäivällä valtiovierailulle …
Artikkeli
Panna ei ole pannassa
Anneli Räikkälä
Sun ruususi punaiset mä laitoin hopeamaljahan. Vaan kauniimman mä niistä taitoin ja pistin rintahan. Kuulostaapa …
Artikkeli
Pitääkö kaikesta puhua termein?
Katariina Iisa
Kullakin erikoisalalla käsitteille vakiintuvat tietyt ilmaukset, jotka ovat alalla yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä. Jos ne …
Artikkeli
Raamattu meillä on aina keskellämme
Aarre Huhtala
Tämän vuoden adventista lähtien kirkossamme käytetään uuden kieliasun saanutta Raamattua. Ovatko Raamatun vanhat, tutut ilmaukset nyt hävinneet tai häviämässä kielestämme? Raamatunsuomennostyössä suomen kielen asiantuntijana toiminut filosofian kandidaatti Aarre Huhtala selvittelee tässä kirjoituksessa, miten monipuolisesti Raamatun kieli on vaikuttanut kieleemme ja kulttuuriperintöömme.
Artikkeli
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …
Artikkeli
Sanomalehti ja äidinkieli
Esko Koivusalo
Sanomalehtien liitto palkitsi syksyllä 1991 filosofian maisteri, lääketieteen ja kirurgian tohtori h.c. Esko Koivusalon sanomalehdistön …
Artikkeli
Parillisista sidesanoista Sekä–että ja niin–kuin
Paavo Pulkkinen
Parina käytettävä sekä–että kuuluu suomen kielen keskeisiin rinnastuskonjunktioihin. Sen avulla yhdistetään useimmiten kaksi ilmausta: Talossa …
Artikkeli
Selkeytyikö virkakieli?
Esko Koivusalo
Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.
Artikkeli