Artikkeli
Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo
Kirsti Aapala
Kuluneen vuoden aikana sanomalehtien vihki-ilmoituksissa on yleistynyt tapa mainita vihittyjen lisäksi myös kaaso ja best …
Artikkeli
Keskustelun periaatteista kohteliaisuuteen. Uusia näkökulmia virkakirjeiden ongelmiin
Ulla Tiililä
Virkakirjeiden – mm. hallinto- ja korvauspäätösten – ongelmana ei ole vain vaikeaselkoisuus: niissä rikotaan monia tavallisen, kohteliaan kielenkäytön sääntöjä. Varsin yleistä on esimerkiksi se, että viranomaiselta saa kysymykseensä puutteellisen tai ylimalkaisen vastauksen. Virkakirje saattaakin luoda kirjoittajastaan töykeän ja yhteistyöhön haluttoman kuvan. Kielitoimistossa virkakielen kouluttajana toiminut Ulla Tiililä tarkastelee virkakirjeitä kohteliaisuuden näkökulmasta.
Artikkeli
Korkeakoulut ja virkakielen koulutus
Päivi Rintala
Virkakielikomitean asettamiseen vuonna 1979 johti pitkäaikainen, monin tavoin ilmaistu tyytymättömyys virkamiesten ja varsinkin viranomaisten kielenkäyttöä …
Artikkeli
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Aila Mielikäinen
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Artikkeli
Käytäntö koostuu käytänteistä
Terho Itkonen
Poimintoja parin viime vuoden lehdistä: Uudet lait vaikuttavat hitaasti perinteisiin menettelytapoihin ja käytäntöihin. Miten hoitokäytäntöjä …
Artikkeli
Liettua ja latvia – balttilaiset kielet
Kari Liukkonen
Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Virossa puhutaan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa. Latviassa puhutaan latviaa eli lättiä ja Liettuassa liettuaa, jotka eivät ole Suomen sukukieliä vaan balttilaisia kieliä. Näiden kielten luonnetta selvittelee tässä kirjoituksessa slaavilaisen ja balttilaisen filologian dosentti filosofian tohtori Kari Liukkonen.
Artikkeli
Lobbaaminen on vaikuttamista
Riitta Eronen
Eurooppaan meno on viimeistään tehnyt lobbailun ja lobbarit tutuiksi Suomessakin, jopa Mämmilä-sarjakuvan maalaismiljöössä puhutaan ”Rysselin …
Artikkeli
Lääketieteen termejä asiantuntijoille ja muillekin
Maija Länsimäki
Suomessa on julkaistu lääketieteen erikoissanastoja jo yli sadan vuoden ajan. Hakusana on yleensä ollut latinaksi, …
Artikkeli
Miksi ei saisi pärjätä? Ylioppilasaineiden arkityyliin ja asiatyyliin rajankäyntiä
Laila Lehikoinen
Kielitaitoon kuuluu myös tyylien hallinta. Osittain tyylinormit opitaan samalla tavalla kuin muukin kielen normisto: malleja …
Artikkeli
Mitä olisi suomeksi ”cross training”?
Jaakko Anhava
Asia, joka meillä on ollut aina keskuudessamme, tuntuu näköjään vasta silloin oikein syntyvän, kun se …
Artikkeli