Artikkeli
Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Klaus Laalo
Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.
Artikkeli
Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon
Riitta Eronen
Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.
Artikkeli
Sanaoksien uudet versot
Irma Nissinen
Uusi käsite tuo yleensä mukanaan myös uuden sanan. Tavallisesti nimitys ei muutu, ellei nimetylle tapahdu …
Artikkeli
Sokeriserkku
Anneli Hänninen
Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen …
Artikkeli
Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä
Ritva Setälä
Ymmärrämmekö, mitä tarkoittavat sanat rooli, osakulttuuri tai luokka? Varmaankin ymmärrämme, mutta ymmärrämmekö ne eri alojen tutkijoiden teksteissä heidän tarkoittamallaan tavalla? Sosiologian kielen ongelmista kirjoittaa tässä valtiotieteen maisteri Ritva Setälä , joka on opiskellut Turun yliopistossa sosiologia pääaineenaan. Hän on tehnyt suomen kielen opinnäytetyönsä sosiologian termien rakenteesta ja monimerkityksisyydestä ja jatkaa samasta teemasta suomen kielen lisensiaatintutkimusta. Ritva Setälä on ammatiltaan toimittaja
Artikkeli
Suomen kielen ”artikkelista”
Elisabet Törnudd-Jalovaara
Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa Suomen kielessäkö artikkeli? tarkastellaan sanojen yksi ja se artikkelinomaista käyttöä. Myös sellainen/semmoinen, …
Artikkeli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Artikkeli
”Kyllä aurinko selkeestin nousi” – mutta sitten meni selvästi pilveen
Nina Kamppi
Moni on viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että selkeä on alkanut kielenkäytössä vallata alaa selvältä. …
Artikkeli
”Orkkideoja” ja ”kanttarelleja”. Yksinkertainen vai kaksoiskonsonantti vierassanoissa?
Terho Itkonen
Otsikkosanojani sitoo yhteen kaksi seikkaa. Kummankin tarkoitteet kuuluvat kasvikuntaan, ja kumpaakin kuulee usein äännettävän toisin …
Artikkeli
”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista
Matti Punttila
Kielikuvien salakarikoista puhumiseen liittyy jo sinänsä kielikuva, vertaus, jossa puhuja tai kirjoittaja ajatellaan vesillä liikkujaksi, …
Artikkeli