Helsingin kirjamessujen kävijät saivat syksyllä 2010 kertoa Kielitoimiston sanakilpailussa, mikä suomen kielen sana antaa heille eniten energiaa. Lokakuun tummenevien iltojen aikaan monen vastaajan mieleen tuli aurinko. Sana aurinko erottui selvästi muista, sillä kaikkiaan 125 vastaajasta sitä kannatti 19. Seuraaviksi pääsivät rakkaus ja perkele molemmat 7 äänellä sekä aivan niiden tuntumaan sisu, jota ehdotti 6 vastaajaa. Kaiken kaikkiaan ehdotettiin 85:tä eri sanaa. Niistä valtaosa (65) oli substantiiveja, seuraavaksi eniten ehdotettiin adjektiiveja ja erilaisia huudahduksia (molempia 8).
Aurinko herätti vastaajissa hyvin samankaltaisia ajatuksia. ”Aurinko on kaiken elämän lähde”. ”Sen pelkkä ajatteleminenkin piristää ja lataa henkisesti suomalaisten akkuja.” ”Mieleen tulvii valoa, lämpöä ja voimaa, se on raikas ja tuo mieleen hyviä hetkiä kesästä.” Oranssi symboloi aurinkoa, ”siitä tulee hyvälle tuulelle”
Suosittuja olivat muutkin luontoon liittyvät sanat. ”Kesä on lämmin ja voimaannuttava vuodenaika”. Syksyä pidetään uuden alkuna ja ”kuura tuo hopeisen silauksen pudonneisiin lehtiin. Maisema rauhoittuu ja kesän hössötys loppuu”. Pontta ja tunnelmaa saadaan myös tuulesta ja myrskystä. Salama tuo mieleen valon, värit ja leimahdukset. Metsä ilmentää puolestaan vapautta ja tilaa, josta saa mielenrauhaa.
Äänteistä voimaa
Paitsi sanan merkityssisältö myös äänneasun luoma mielikuva on energisoiva. Monien mielestä erityisesti r-äänne tuo sanoihin energiaa. Rakkaus on äänteellisesti räjähtävän energinen: ”R-äänne alussa, vahvat k:t keskellä, pehmeä s lopussa ja rauhalliset vokaalit välissä.” Tarmo on reipas ja vauhdikas sana, ”ärrä tekee siitä aikaansaavan”. ”Myrsky on foneettisesti ponteva ja miellyttävä, ja se saa ajattelemaan tuulta ja voimaa.” Pirtsakka on äänteiltään räiskyvä ja iloinen sana, pyrskähdyksessä sana puhuu puolestaan. Äänneasun vaikutuksesta kertoo sekin, että puhti ”puhaltaa ja puhkuu” ja lämpö on puolestaan ”pehmeä ja täyteläinen sana”.
Perusteluista ilmeni, että merkitys ja äänneasu kuuluvat yleensä erottamattomasti yhteen. Monen mielestä mikään muu sana ei anna niin paljon voimaa kuin perkele. ”Sen kun kunnolla pöräyttää, olo helpottuu. Ulkomaalainenkin ymmärtää, että sanoja on tosissaan, vaikka ei suomea puhuisikaan.” ”Kun tarvitaan ylimääräistä energiaa, r-sointinen sana antaa potkua.” Sijansa sai myös suomalainen sisu: ”Se sihahtaa terävästi ja sillä selviää, vaikka vedettäisiin lekalla.”
Tunteista tekoihin
Tunteet nousivat pintaan monissa ehdotuksissa. Rakkautta pidetään ”edistyksellisenä sanana, joka tuo mieleen läheiset, ystävät, luonnon, eläimet”. Se voi sanana olla myös ”rankka, hiukan hankala ja työläs niin kuin rakkaus on, ei mikään lempeä love”. Armo vapauttaa energiaa ja vahvistaa, rohkeus kohottaa mielialaa.
Voimaa saa myös erilaisista teoista ja siis myös niitä kuvaavista sanoista. Pusu lämmittää, tuntuu ja maistuu. Rakastaminen ”nostaa ilmaan, antaa virtaa tehdä asioita”. Halia tulee käytettyä myös tekstiviesteissä, jolloin ”on ihana saada se takaisin”. Toisen mieltä voi lämmittää toivottamalla onnea tai sanomalla kiitos. Kun joku ehdottaa, että lauletaan!, tulee siitä ”hyvä olo ja lohtuakin löytyy”.
Energian lähteitä ovat myös erilaiset huudahdukset ja kehotukset. Hiiop! antaa voimaa, kun nostetaan raskaita kuormia. Eteenpäin! kertoo, minne mennään, ja toisaalta saa itse määrätä tahdin. Kääk! on lyhyt ja ytimekäs ja helpottaa oloa. Tehoa ja pontta saa myös sanomalla heti!, sillä ”muutoin jää mieheltä tekemättä”.
Vaikka ihmisiä ja ihmissuhteita ei tuotukaan esille kovin monessa ehdotuksessa, pidettiin niitäkin tärkeinä. Pelkkä sana lapsenlapsi saa hyvälle mielelle. ”Mikään ei ole parempaa kuin lapsenlapsi, joka riemuissaan sanoo mummeli, nähdessään minut.” Ystävä on hyvä olla olemassa, sillä ”ilman ystävyyttä ei ole valoa”. Perhe puolestaan antaa voimaa ja on rakas.
Ydinvoimalat tuottavat energiaa aivan konkreettisesti. Lisäksi ne herättävät keskustelua ja intohimoja. Todellisia energianlähteitä ovat myös leipä ja vesi sekä eräälle myös polkupyörä: ”Kun polkee joka päivä polkupyörällä, saa valtavasti energiaa”. Eikä pidä unohtaa saunaa, jossa saa lepoa, rauhaa ja uutta voimaa.
Erilaiset ajanilmaukset voivat olla eri tavoin merkityksellisiä. Sana huomenna kertoo, että ”minun ei tarvitse ryhdistäytyä nyt, vaan huomenna”. Kesä on puolestaan monien toiveiden kohde: ”kaikki vielä edessäpäin, ilo, sitten muistot”. Ja lomaahan on ”aina mukava odottaa”.