Johanna Lehtonen on ollut Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija vuodesta 2003. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. uusien kadun- ja tiennimien suunnittelu sekä niiden kieliasun tarkistaminen.

Kielikellossa 3/2007 kysyttiin, onko kadunnimet Närhintie ja Tilhintie muodostettu oikein; yleiskielessähän taivutetaan närhen ja tilhen. Kysyjälle vastattiin, että muodot närhin ja tilhin ovat käytössä murteissa ja voivat päätyä siksi myös alueen nimistöön. Närhintie-nimeä ei siis voi pitää virheellisenä, vaikka kaavanimistössä yleensä käytetäänkin yleiskielisiä muotoja. Nimikilvissä voi joskus olla myös selviä virheitä. Nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tietää, mitä silloin voi tehdä.

Mitä nimistönsuunnittelija tekee?

Nimistönsuunnittelija valmistelee asemakaavaehdotuksiin tarvittavia kadunnimiesityksiä sekä kaupunginosien ja niiden osa-alueiden, saarien, puistojen, ulkoilualueiden, laiturien, siltojen ym. nimikysymyksiä ja toimii nimistötoimikunnan sihteerinä. Lisäksi nimistönsuunnittelija seuraa nimistön kehitystä kaupungin naapurikunnissa ja tekee kaupungin viranomaisten ja elinten pyynnöstä ehdotuksia uusiksi kaavanimiksi. Nimistönsuunnittelija antaa myös tarpeen mukaan lausuntoja nimikysymyksissä.

Mitä voi tehdä, jos huomaa virheen esimerkiksi kadunnimikilvessä tai kartassa?

Jos virhe on kadunnimikilvessä, kannattaa ottaa yhteyttä siihen tahoon, joka kaupungissa vastaa niistä. Helsingissä kadunnimikilvet kuuluvat Rakennusvirastolle, mutta kilvistä vastaava taho vaihtelee kaupungeittain. Kaupungin vaihteeseen voi aina soittaa ja kysyä.

Virallisessa kartassa havaituista virheistä kannattaa ottaa yhteys kyseisen kartan tekijään; tekijä mainitaan usein kartassa. Puhelinluetteloiden ja navigaattoreiden karttojen pohjana ei useinkaan ole käytetty virallista karttaa, vaan nimet on poimittu karttoihin muuta kautta. Silloinkin voi ottaa yhteyttä kartan tekijään. Kiinteistöjen osoitekilpien ja numeroinnin virheistä taas kannattaa ilmoittaa kiinteistön isännöitsijälle.

Tarkistetaanko kadun- ja tiennimien kielellistä virheettömyyttä?

Nimien kirjoitusasut kyllä tarkistetaan jo suunnitteluvaiheessa, ennen kuin nimet vahvistetaan asemakaavaan. Helsingin kaupungilla on nykyisin oma nimistönsuunnittelija, jonka tehtäviin kieliasun tarkistaminen kuuluu, joten uusissa nimissä havaitaan harvemmin virheitä. Vanhoissa nimissä virheitä saattaa kuitenkin olla. Kadunnimikilvet tehdään kuitenkin toisaalla, ja joskus kilpivalmistamoon toimitetuissa listoissa voi olla kirjoitusvirheitä tai kyltin tekijä vain kirjoittaa nimen kilpeen eri tavoin. Omille virheilleenhän ihminen on usein sokea, kaikkea ei voi huomata. Siksi onkin tärkeää, että jos virheitä havaitaan, niistä ilmoitetaan eteenpäin. Esimerkiksi Viikin kaupunginosassa on muistettu tiedemies Mendeliä kadunnimellä Mendelinkuja; sen ruotsinkielinen nimi oli kilvessä kuitenkin Mendelinsgränden eikä Mendelsgränden. Sanomalehdessä oli nimestä yleisökirjoitus, jossa ruotsinkielisen nimen kirjoitusasua ihmeteltiin. Asia huomattiin tätä kautta, ja kilpi vaihdettiin muutamassa päivässä.

Jos asemakaavaan on päässyt virhe, sen korjaaminen vaatii aina asemakaavamuutoksen. Muutos vie ainakin kuukausia kaikkine työvaiheineen. Pelkän nimiasian takia asemakaavaa muutetaan harvoin. Vaikka nimi olisi väärin kirjoitettuna asemakaavassa, kartassa tai kadunnimikilvessä, oikeaa muotoa voi aina käyttää.

Ketkä korjausprosessiin osallistuvat ja mitä he tekevät?

Asemakaavan muutoksessa kaavoittajan on tehtävä esitys muutoksesta. Pienissä kunnissa muutos voi hoitua aika kevyestikin, parhaimmillaan yhden ihmisen voimin. Helsingissä tarvitaan useita ihmisiä ja nimistönsuunnittelija tarkistaa nimen kirjoitusasun. On kunnasta kiinni, miten nopeasti muutos onnistuu ja ryhdytäänkö muutokseen ylipäätään. Eri puolilla Suomea prosessi etenee siis käytännössä eri tavoin. Pääpiirteittäin on kuitenkin niin, että jonkun on valmisteltava esitys nimenmuutoksesta, joka asemakaavoittajan on hyväksyttävä. Asemakaava nimistöineen asetetaan yleisön nähtäville muistutuksia varten. Usein ei välttämättä huomata, että myös nimestä voi tehdä huomautuksen kaavoittajille. Asemakaavasta päättää ensin kaupunkisuunnittelulautakunta, sitten kaupunginhallitus ja lopuksi kaupunginvaltuusto.

Kyselläänkö sinulta Helsingin nimistä?

Kyselyitä tulee kyllä viikoittain. Ihmisiä kiinnostavat varsinkin nimien taustat ja etymologiat. On kysytty myös erilaisia perusteluja ja mitä esimerkiksi jokin sana nimessä tarkoittaa. Esimerkiksi Tapanilassa sijaitseva Kurranummi kuulostaa vanhalta ja perinteiseltä paikannimeltä, mutta nimi onkin 1980-luvun tuotos, jonka taustalla on alueella nimistön aihepiirinä käytetty Seitsemän veljestä ja teoksessa esiintyvä kansaomainen leikkiväline. Laajasalossa ihmisiä kiehtoo viereisen luodon mukaan nimetty Kuukiventie ja Oulunkylässä vanhan paikannimen Hasabacka mukaan nimetty Liukumäentie. Vanhassa nimistössä on paljon muualta kadonnutta sanastoa ja esimerkiksi talon- ja tilannimiä, joita ihmiset kyselevät. Myös merkkihenkilöiden kunnioittamiseksi ja muistamiseksi annetut ns. muistonimet puhuttavat aina.

Kuinka paljon nimistä keskustellaan?

Sananvalintoja pohditaan nimistötoimikunnassa, jossa ovat mukana kummankin virallisen kielen asiantuntijat. Nimistötoimikunta on asiantuntijaelin, jonka jäsenistössä on edustettuna kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun, Helsingin historian, suomen kielen, ruotsin kielen, nimistönhuollon, nimistöntutkimuksen, paikallistuntemuksen sekä kaupunkikulttuurin ja urbanismin tuntemus. Nimistötoimikunta tekee vuosittain noin sata esitystä uusiksi nimiksi. Useimmiten aloite jonkin kohteen nimeämisestä tulee alueen kaavoittajalta. Paljon keskustellaan mm. nimen loppu- eli perusosan valintakriteereistä ja niihin liittyvistä mielikuvista (katu – tie, kuja – polku). Tällä hetkellä nimistötoimikuntaa puhuttaa aivan erityisesti ehdotus ottaa slangi-ilmaisuja ja sanoja nimistön osaksi.

Millaiset nimet ovat tällä hetkellä suosittuja?

Nimien imagoa pidetään tärkeänä, erityisesti ranta-loppuiset nimet kiinnostavat tällä hetkellä. Kadunnimiä haluttaisiin muuttaa enemmänkin pelkän imagon takia, mutta siihen ei ole lähdetty. Vanhat nimet toimivat. Ranta-loppuiset nimet ovat vain ajan trendi, joka kuvastaa tämän hetken rakentamista. Muutaman vuoden päästä tällaiset nimet voivat tuntua jo auttamattoman vanhanaikaisilta.

Tarkkailetko itse kadunnimikilpiä vapaa-ajallasi?

Voi kyllä, kiinnitän niihin huomiota koko ajan. Vilkuilen liikkuessani kaupungilla aina kilpiä ja pää vain pyörii. Kenties kyseessä on ammattitauti. Muutenkin on työni puolesta hyvä aina paikallistaa, missä olen, niin opin tuntemaan maastoa. Otan myös valokuvia mm. virheellisistä kadunnimikilvistä, ja painan kirjoitusasun mieleeni, jos kamera ei ole mukana.

Kysymykset laatinut Elina Wihuri

Kielikellossa 2/2001 kertovat työstään Espoon kaupungin nimistönsuunnittelijat.