Luvut taipuvat periaatteessa kuten muutkin sanat. Jos yhteys on sopiva, perusmuotoinen luku ilmaistaan tekstissä numerolla:
Työntekijöitä oli 230.
Yksiköistä 17 paransi tulostaan.
Jos tekstissä mainittu numeroin ilmaistu luku on tarkoitettu luettavaksi taivutusmuotoisena, numeroilmauksen lukutapa täytyy kertoa lukijalle merkitsemällä numeron perään kaksoispiste ja kyseinen sijapääte. Jos siis halutaan, että lukija ymmärtää numerolla ilmaistun tekstin halutulla tavalla, on syytä käyttää tietynlaista merkintätapaa, esimerkiksi jos numeroilmauksella esitetään lause Viime viikolla lueskelin kahtatoista eri lehteä, numeron ja lyhennemerkinnän avulla voidaan lukija ohjata lukijaa oikeaan tulkintaan:
Viime viikolla luin 12:ta eri lehteä (’kahtatoista’).
Viime viikolla luin 12 eri lehteä (’kaksitoista’).
Tietyissä tapauksissa numero siis esitetään ilmauksessa sellaisenaan ja toisissa taas numeroon liitetään sijapääte kaksoispisteen avulla. Merkintätavalla on merkitystä.
Silloin kun numerolla ilmaistu luku taipuu samassa sijamuodossa kuin sitä välittömästi seuraava sana, numero merkitään yleensä sellaisenaan ilman sijapäätettä. Numeron lukutapa ilmenee tällöin tuon seuraavan sanan sijapäätteestä.
kokoustila 20 hengelle
Laina myönnetään jopa 15 vuodeksi.
7 tunnissa 15 minuutissa
Lopuilla 19 miljoonalla maksetaan velkoja.
Silloin taas kun numerolla ilmaistun luvun oikea lukutapa ei ilmenekään seuraavasta sanasta, sijapääte merkitään numeroon kaksoispisteen avulla. Merkintä toimii siis lukuohjeena. Sijapääte määräytyy luvun viimeisen taipuvan osan mukaan.
Olemme varanneet paikat 24:lle.
Arvonlisäveron prosentit ovat 15:n ja 25:n välillä.
Mukana oli kaikkiaan 257 opiskelijaa, joista 103:lla oli opiskeluoikeus samassa korkeakoulussa ja 124:llä jossakin muualla.
Kirjeitse haastateltiin 1 523:a (’tuhatta viittäsataakahtakymmentäkolmea’) yhtiön entistä työntekijää.
Bussilinja 20:n reittiin on tullut muutoksia.
Luvut 11–19 ovat poikkeuksellisia sikäli, että niissä on taipumaton jälkiosa -toista. Sijapääte taivutusmuotoon saadaankin luvun taipuvasta alkuosasta:
kahdentoista => 12:n
kahtatoista => 12:ta
kahteentoista => 12:een
kolmeatoista => 13:a
tuhatta kolmeasataaviittätoista =>1 315:tä
Yleensä kun kyse on perusluvun taivutuksesta, näkyviin merkitään pelkkä sijapääte (12:n). Jos kuitenkin päätteen vokaali (esim. -ä) on sama kuin lukusanan (vartalon) loppuosan viimeinen vokaali (esim. neljä-, kahdeksa-), molemmat vokaalit merkitään numeron ja kaksoispisteen jälkeen (4:ää = neljää, 8:aa = kahdeksaa). Näin käy kahdessa sijamuodossa: partitiivissa 4:ää ’neljä+ä’, 8:aa ’kahdeksa+a’) ja illatiivissa (4:ään ’neljä+än’, 8:aan ’kahdeksa+an’, 5:een ’viite+en’). Partitiivin päätteistä merkintätapa koskee variantteja -a ja -ä ja illatiivin päätteistä variantteja -an, -än, ja -en.
Sijapäätteen liittäminen numerolla ilmaistuun peruslukuun
| genetiivi | partitiivi | inessiivi | illatiivi |
|---|---|---|---|
| 1:n | 1:tä | 1:ssä | 1:een |
| 2:n | 2:ta | 2:ssa | 2:een |
| 3:n | 3:a | 3:ssa | 3:een |
| 4:n | 4:ää | 4:ssä | 4:ään |
| 5:n | 5:tä | 5:ssä | 5:een |
| 6:n | 6:ta | 6:ssa | 6:een |
| 7:n | 7:ää | 7:ssä | 7:ään |
| 8:n | 8:aa | 8:ssa | 8:aan |
| 9:n | 9:ää | 9:ssä | 9:ään |
| 10:n | 10:tä | 10:ssä | 10:een |
| 11:n yhdentoista | 11:tä yhtätoista | 11:ssä yhdessätoista | 11:een yhteentoista |
| 21:n | 21:tä | 21:ssä | 21:een |
| 22:n | 22:ta | 22:ssa | 22:een |
| 100:n | 100:aa | 100:ssa | 100:aan |
| 125:n | 125:tä | 125:ssä | 125:een |
| 3 000:n | 3 000:ta | 3 000:ssa | 3 000:een |
Monikkomuotoja tarvitaan vain harvoin, ja silloinkin taivutus yleensä ilmenee seuraavasta sanasta: 11 häät (yhdettoista häät), 20 housut, 30 kengät. Sijapäätteen ja monikon tunnuksen (i) sisältävä merkintätapa on mahdollinen, mutta tyylikkäämpää on yleensä muotoilla lause niin, ettei lyhenteellistä numeroilmausta tarvita:
Hän on ollut mukana useissa MM-kisoissa, joista 15:issä päätuomarina.
Hän on ollut päätuomarina 15 MM-kilpailussa.
Sijapääte merkitään näkyviin myös silloin, kun numeron ja sen taivutuksen määräävän sanan välissä on muita sanoja.
36:lla peruskoulun oppilaalla (vrt. 36 oppilaalla)
Osallistujat on jaettu 15:een 20 hengen ryhmään.
Ennusteen mukaan työttömyys laskee tänä vuonna 8,1:een ja ensi vuonna 7,5 prosenttiin.
Ensimmäistä järjestelyä tarjottiin 50:lle, toista 350:lle ja kolmatta jo yli 2 000:lle yrityksen palveluksessa olevalle henkilölle.
Jos numeron ja substantiivi-ilmauksen välissä kuitenkin on vain yksi taipumaton sana (kuten eri), numeron sijapäätteen voi jättää merkitsemättä.
Kilpailuun osallistuu juoksijoita 14 eri maasta.
TAI: Kilpailuun osallistuu juoksijoita 14:stä eri maasta.
Sijapäätteen voi jättää pois myös silloin, kun numeroin ilmaistut luvut ovat rinnasteiset ja niitä erottaa vain rinnastuskonjunktio:
20 ja 50 sentin kolikot
Taikina jaetaan 10 tai 20 osaan sen mukaan, tehdäänkö pieniä vai suuria leivonnaisia.
TAI: Taikina jaetaan 10:een tai 20 osaan – –.
Milloin partitiivin pääte merkitään numeroon tai lyhenteeseen?
Perusmuotoisen luvun kanssa substantiivi-ilmaus on partitiivi-nimisessä sijamuodossa:
2 (’kaksi’) tyttöä
123 (’satakaksikymmentäkolme’) uutta jäsenvaltiota
Lasku on 45 (’neljäkymmentäviisi’) euroa suurempi kuin edellinen.
Samoin mittayksikön lyhenne vastaa partitiivimuotoista sanaa:
Lasku on 58 € (’viisikymmentäkahdeksan euroa’) suurempi kuin edellinen.
Hinta nousi 10 % (’kymmenen prosenttia’).
Joskus lauseyhteys edellyttää sekä luvun että substantiivi-ilmauksen olevan partitiivimuodossa:
Hän puhuu viittätoista kieltä.
Poliisille on tulossa rahaa kahtasataa uutta virkaa varten.
Tällöin sijapääte merkitään näkyviin myös, kun luku ilmaistaan numerolla. Numero ja kaksoispistettä seuraava sijapääte esittävät siis ilmauksen lukemisohjeen. Näin lukijalle tulee heti selväksi, että lukua ei lueta perusmuotoisena. Sijapääte merkitään numeroon, jos puheena oleva substantiivi-ilmaus on kokonaan kirjoitettu sanoina, esimerkiksi 200:aa uutta virkaa. Jos taas ilmauksessa käytetään lyhennettä tai tunnusta (esim. %, €), pääte merkitäänkin tähän.
Poliisille on tulossa rahaa 200:aa (’kahtasataa’) uutta virkaa varten.
Vrt. Poliisi on saamassa 200 (’kaksisataa’) uutta virkaa.
Koululaiset lukivat yli 270:tä (’kahtasataasaseitsemääkymmentä’) lehteä.
Vrt. Koululaiset lukivat yli 270 lehteä.
Suomeen odotetaan tänä vuonna 45 000:ta kongressivierasta.
Tarjouskierros koskee 75:tä bussia.
Työttömyys hipoo 12 %:a (’kahtatoista prosenttia’) TAI: 12:ta prosenttia.
Lasku on 30 €:a suurempi (’kolmeakymmentä euroa’) TAI 30:tä euroa suurempi.
Päätteen merkitseminen numeroon tai lyhenteeseen voi olla joskus hankaa. Ilmaus on aina mahdollista muotoilla toisinkin:
Työttömyys hipoo 12 %:a. = Työttömyys on lähes 12 prosenttia.
Lasku on 30 €:a suurempi. = Lasku on suurempi kuin 30 €.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää 300:aa lisämiljoonaa. = Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan 300 lisämiljoonaa.
Hankintaan käytettävät varat eivät saa ylittää 500:aa miljoonaa euroa. = Hankintaan saa käyttää enintään 500 miljoonaa euroa.
Periaatteessa on toki mahdollista myös merkitä pääte sekä numeroon että lyhenteeseen: Työttömyys hipoo 12:ta %:a. Tämä merkintätapa ei ole tavallinen.
Sijapäätteet rajakohtailmauksissa: 11:stä 17:ään
Numeroilla esitettyihin rajakohtailmauksiin merkitään ajatusviivaksi rajakohtaviiva. Jos viivaa ei käytetä, kannattaa selvyyden vuoksi käyttää lukutavan osoittavaa päätettä:
11–17 (’yhdestätoista seitsemääntoista’)
11:stä 17:ään
Tuulen nopeus kohosi 11 m:stä/s 17 m:iin/s.
Työpaikat lisääntyvät ensi vuonna 10 000–12 000:lla.
Olemme varanneet paikat 24–36:lle.
Jos numeron ja päätteen merkintätavasta on epävarma, ilmaus kannattaa muotoilla toisin, esimerkiksi:
Työpaikkoja tulee ensi vuonna lisää 10 000–12 000.
Varaamiamme paikkoja on 24–36.