Hashtagit, suomeksi aihetunnisteet, koostuvat ristikkomerkistä eli risuaidasta (#) ja sitä seuraavasta merkkijonosta, joka voi muodostua yhdestä tai useammasta sanasta. Hashtagien perusidea on yhdistää saman aihealueen päivityksiä ja näin helpottaa tiedonhakua sosiaalisissa medioissa. Klikkaamalla hashtagia käyttäjä löytää kaikki avoimet päivitykset, jotka sisältävät kyseisen aihetunnisteen.
Kun lisää hashtagin omaan päivitykseensä, voi esimerkiksi osallistua ajankohtaisiin keskusteluihin, kuten #sote tai #eduskuntavaalit. Hashtagien avulla voi seurata omia kiinnostuksenaiheitaan, kuten koiria Instagramissa, etsimällä aihetunnistetta #dogsofinstagram tai vaikka jakaa omia kirjakokemuksia hashtagien #bookstagram tai #boktips kautta.
Hashtagien nykyinen käyttö sosiaalisissa medioissa alkoi vuonna 2007, kun Twitterissä ehdotettiin risuaidan käyttöä tunnisteena ryhmittämään tviittejä. Twitteristä hashtagien käyttö levisi vähitellen myös muihin sosiaalisiin medioihin, muun muassa Instagramiin ja Facebookiin.
Markkinointia ja kampanjoita
Hashtageilla on päivityksissä monia eri funktioita. Televisio-ohjelmien reaaliaikainen seuranta ja kommentointi sosiaalisissa medioissa hashtagien avulla on erittäin suosittua. Esimerkiksi tosi-tv-ohjelma Ensitreffit alttarilla sai aikaan vilkkaan keskustelun Twitterissä syksyllä 2018. Aiheeseen liittyvät päivitykset linkittyivät yhteen hashtagin #ensitreffitalttarilla kautta:
Tän jakson eka opetus. Älä ikinä tuomitse ensivaikutelman perusteella. #ensitreffitalttarilla
Hashtageja hyödynnetään paljon erilaisten tapahtumien viestinnässä ja markkinoinnissa. Tapahtumilla on omat, ennalta päätetyt hashtaginsa, joita käytetään tapahtumien markkinoinnissa ja jotka keräävät yhteen tapahtumaan liittyvät päivitykset. Näin ne ovat helposti käyttäjien löydettävissä. Esimerkiksi Helsingissä kesällä järjestävä Musiikkifestivaali Flow Festival kyselee kävijöiden toiveita virallisella Twitter-tilillään @flowfestival hashtagilla #flowfestival2019: Who would you want to see at Flow Festival 2019? Send us your wishes using the hashtag #flowfestival2019. We’ll be reading every recommendation and try to put them into good use.
Hashtageja hyödynnetään paljon erilaisten tapahtumien viestinnässä ja markkinoinnissa.
Monilla hääpareilla on varsinkin Instagramissa omat hää-hashtaginsa eli ”hääshtaginsa”. Hää-hashtag on parin itse valitsema tunniste, joka ilmoitetaan vieraille etukäteen ja joka pyydetään lisäämään häihin liittyviin päivityksiin:
Instagrammaa hääpäivämme tagilla #kuusiset.
Näin kaikki hääparin suuresta päivästä kertovat päivitykset, niin parin omat kuin myös vieraiden, saadaan yhteen eräänlaiseksi virtuaaliseksi valokuva-albumiksi.
Myös yritykset ja brändit hyödyntävät hashtageja markkinoinnissaan. Brändeillä on omia hashtageja, joita käytetään mainonnassa niin sosiaalisissa medioissa kuin niiden ulkopuolella, esimerkiksi Fazerin niin perinteisessä kuin verkkomainonnassa näkyvä #fazersuklaa.
Monesti myös mainoslauseet rakennetaan hashtag-muotoon, esimerkiksi Creme Bonjour -tuorejuustomerkin #ainahiemanparempaa. Hashtag-muotoinen markkinointi kannustaa tuotteiden käyttäjiä taggaamaan omat päivityksensä tietyllä hashtagilla, ja näin lisäämään brändin tai tietyn tuotteen näkyvyyttä.
Hashtagien avulla tehostetaan yhteenkuuluvuutta ja ryhmäydytään sosiaalisissa medioissa.
Aktivismi ja kampanjointi on viime vuosina noussut merkittäväksi osaksi sosiaalisen median käyttöä. Kampanjat, kuten seksuaalista häirintää vastustava #metoo ja tuotantoprosessiltaan läpinäkyvämpää vaateteollisuutta vaativa #vaatevallankumous, saivat alkunsa sosiaalisista medioista mutta levisivät nopeasti myös internetin ulkopuolelle. Sosiaalisten medioiden kautta monet osallistuvat erilasiin kampanjoihin, kuten #imetysviikko, #hyvääsuomesta tai #eläintenpäivä, lisäämällä kyseisen tunnisteen omaan, aiheeseen liittyvään päivitykseensä:
Tänään alkoi kansainvälinen #imetysviikko! Kurkkaa tästä 8 faktaa äidinmaidosta, tuosta vauvojen omasta superruuasta!
Hashtagien avulla tehostetaan yhteenkuuluvuutta ja ryhmäydytään sosiaalisissa medioissa. Kun käyttäjä lisää päivityksiinsä oman harrastus- tai ammattiryhmänsä tunnisteen, esimerkiksi historioitsijoiden tunnisteen #twitterstorians tai partiolippukunnan tunnisteen #suosirrit, hän viestittää kuuluvansa kyseiseen ryhmään.
Tunteita ja huumoria
Hashtagien käyttö on ajan mittaan laajentunut, ja nykyisin hashtageja käytetään muun muassa ohjaamaan päivitysten tulkintaa kirjoittajan haluamaan suuntaan tai kertomaan kirjoittajan asenteesta tai viestin sävystä.
Hashtageilla myös paikataan esimerkiksi eleiden, äänenpainon ja kehonkielen puuttumista kirjoitetussa kommunikaatiossa. Esimerkiksi tunteita ilmaistaan erilaisten emojien eli tunteita ilmaisevien hymiömerkkien ohella myös hashtagien avulla:
Torstai-illan herkkä hetki. Mietin tässä, et mulla on ihan tosi hienoja ihmisiä mun elämässä. #kiitollinen #onnellinen
Hashtageilla voidaan myös selventää päivityksen tyyliä. Huumoria ilmaistaan hashtagien avulla esimerkiksi populaarikulttuuristen viittausten kautta:
Keittiössä tapahtuu: ensin keitetään perunat pohjaan (voi yhdistää kivasti keitetyt ja paistetut perunat) ja lopuksi levitetään vadelmajuustokakku pitkin ja poikin uunista pois otettaessa. Hetki menee ennenkuin kokkaan / leivon mitään #eimennytniinkuinströmsössä.
Myös ironiaa voidaan tehostaa hashtagien avulla selväsanaisesti lisäämällä päivitykseen hashtag #ironia:
”Näyttelijättären raskaus aiheutti hankaluuksia tv-sarjan kuvauksissa”. Raskaudet ne on semmoisia, aina aiheuttamassa hankaluuksia #ironia.
Tavallisistakin hashtageista voi tulla ironisia, kuten #blessed, jonka merkitys alun perin oli nimenomaan ”siunattu”. Kun tagin käyttö levisi, koettiin sen käyttö monesti ylitseampuvaksi ja imeläksi, joten se sai myös ironisen lisämerkityksen.
Hashtageilla voidaan kommentoida omaa päivitystä sekä antaa päivityksen tulkinnan kannalta tarvittavaa lisäinformaatiota:
Hengästyin solmiessani kenkäni #krapula.
Hashtageilla käyttäjät antavat päivitykselleen kontekstin ja taustatiedon, jonka lukijat tarvitsevat tulkitakseen tekstin kirjoittajan haluamalla tavalla. Näin yritetään välttää väärinkäsityksiä ja pyritään niin suoraan kommunikaatioon kuin mahdollista.
Hashtageja näkee varsinkin mainonnassa niin lehdissä kuin katukuvassa.
Hashtagit ovat levinneet sosiaalisista medioista myös internetin ulkopuolelle. Hashtageja näkee varsinkin mainonnassa niin lehdissä kuin katukuvassa, esimerkiksi Valion mainoksista tuttu #yhdessäpöydässä. #memyös-kampanja ja #metoo-kampanja löytyvät Kotimaisten kielten keskuksen vuoden 2017 sanapoiminnoista.
Hashtageja kuulee jopa puhekielessä, varsinkin nuorten parissa voi hyvinkin kuulla asiat kerrottavan hashtag-muodossa tähän tapaan: ”hashtag epicfail, mä unohdin sen synttärit.”
Hashtageja käytetään perinteisessä painetussa tekstissä ja puhekielessä lähinnä tyylikeinona, koska niillä ei tietenkään internetin ulkopuolella ole yhteen keräävää toimintoa.