Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Se sisältyy useimmiten nykyisten tekstinkäsittelylaitteiden merkistöihin mutta ei kirjoituskoneisiin. Ajatusviivan käyttö on siten ensisijainen suositus, mutta tarvittaessa sen voi korvata yhdysmerkillä (jonka molemmin puolin jätetään tällöin tyhjä lyönti).
Ajatusviivoja on kaksi eripituista, ns. lyhyt ajatusviiva (–) eli n-viiva (englannin en dash) ja pitkä ajatusviiva (—) eli m-viiva (englannin em dash). Nämä eripituiset ajatusviivat ovat lähtöisin painotekniikan tarpeista. Kielenhuolto ei ole pitänyt tarpeellisena erottaa niitä eri käyttötarkoituksiin, joten kaikissa ajatusviivan tehtävissä voi käyttää kumman pituista ajatusviivaa tahansa. Pääasia on, että ajatusviiva eroaa selvästi yhdysmerkistä (-). Seuraavista esimerkeistä ensimmäisessä on käytetty yhdysmerkkiä ajatusviivan tehtävissä, toisessa lyhyttä ajatusviivaa ja kolmannessa pitkää ajatusviivaa.
Helsingin - Tampereen radalla - sen varrella on mm. Riihimäki - matkustaa arkisin paljon 25 - 55-vuotiaita.
Helsingin–Tampereen radalla – sen varrella on mm. Riihimäki – matkustaa arkisin paljon 25–55-vuotiaita.
Helsingin—Tampereen radalla — sen varrella on mm. Riihimäki — matkustaa arkisin paljon 25—55-vuotiaita.
Ajatusviivaa käytetään seuraavasti:
1) Ajatusviivaa käytetään erottamaan virkkeen sisällä irrallista lisää, täsmennystä tai välihuomautusta. Ajatusviivalla on sama tehtävä kuin sulkeilla ja pilkuilla. Tässä käytössä ajatusviivan molemmin puolin jätetään tyhjä lyönti. Jos ajatusviivan jälkeen tarvitaan jokin muu välimerkki, se kirjoitetaan kiinni viivaan.
Myös muulla kuin sanallisella viestinnällä – muun muassa kirkkotilaan ja toimintaan liittyvällä symboliikalla ja hiljaisuudella – on liturgiassa oma merkityksensä.
Paikannimiä – vaarojen, koskien, järvien, saarten, kylien ja yksityisten talojenkin nimiä – tekstissä on hyvin runsaasti.
Hän kertoi poliisille rauhallisesti – tosin ääni järkytyksestä väristen –, että hänet oli ryöstetty.
Ylihuomenna – muistatte kai paikan? – kokoonnumme jo klo 9.15.
2) Ajatusviivalla voidaan liittää päälause edellä olevaan virkkeeseen tai osoittaa, että virkkeen lopussa seuraa päätelmä, yhteenveto tms. Ajatusviivan tilalla voisi usein käyttää pilkkua, puolipistettä tai kaksoispistettä.
Kenen syy? Tietysti hänen itsensä – vai laitteissako vika oli?
Jos emme arvosta vanhuutta, emme arvosta vanhuksia, ja tämä arvostuksen puute heijastuu sitten myös itse sanaan – onpa sana sitten vanhus tai jokin muu.
Sekoitetaan kaikki täytteen ainekset ja levitetään seos jäähtyneen kakkupohjan päälle – yllätys on valmis.
3) Ajatusviivaa käytetään osoittamaan kappaleen sisällä virkkeiden välissä siirtymistä uuteen asiaan. Tällaista jaksonsisäistä ajatusviivaa tarvitaan vain harvoin.
Olen töissä Sörnäisissä, Sörnäisten rantatiellä, kuljen usein Käenkujaa pitkin, matkallani ohitan Karhupuiston. – Ilman paikannimiä emme taitaisi tulla toimeen. Kuinka kertoisin vaikkapa työpaikastani ja -matkoistani ilman niitä?
Ohjelmassa luettiin ote normaalitekstistä ja sama asia selväkielisenä versiona. – En ymmärtänyt normaalitekstistä mitään. Selväkielinen versio sen sijaan oli hyvää, selkeää, ymmärrettävää asiasuomea.
4) Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä. Rajakohtamerkintöihin kuuluvat ääriaikojen, -paikkojen ja -lukujen merkinnät ja niihin rinnastuvat vastakohtien ja osapuolten (esimerkiksi teoksen yms. tekijöiden) merkinnät. Tällöin ei ajatusviivan kummallekaan puolelle tule välilyöntiä. On huomattava, että rajakohtaa osoittavaa ajatusviivaa ei yleensä lueta (3–5 % luetaan kolmesta viiteen prosenttiin eikä ”kolme viiva viisi prosenttia”).
2–4 metrin pituinen
1990–1998
1.4.–10.6.1998
HJK–TPS 2–1
HUOMAA: Päiväyksissä järjestysluvun piste merkitään myös ajatusviivan edelle. Peräkkäisiä vuosilukuja ilmaistaessa tekstiyhteydestä käy yleensä selville, että kysymyksessä ovat vuosiluvut, joten sanaa vuosina tai lyhennettä v. ei tarvitse käyttää (lyhenne vv. ’vuosina’ on vanhentunut). Rajakohtamerkinnöissä numerot ja ajatusviiva yhdessä ilmaisevat jo kahta ääripäätä ja niiden väliä, joten samaa ei enää ilmaista sanoin.
1.4.–30.4.
EI: ”1.4.–30.4. välisenä aikana”
Määrä on 20–30 %.
EI: ”Määrä vaihtelee 20–30 %:n välillä.”
Silloinkin, kun rajakohtailmauksen ääriarvoja osoittavat luvut on kirjoitettu kirjaimin, käytetään ajatusviivaa, ei kuitenkaan sellaisissa kiinteissä sanapareissa, joissa on kirjaimin kirjoitettuna kaksi peräkkäistä kokonaislukua.
viisi–kymmenen asukasta
kolme neljä henkeä (mutta: 3–4 henkeä)
pari kolme kertaa
Kun rajakohtailmaus on yhdyssanarakenteen alkuosa, se liitetään loppuosaan yhdysmerkillä. Yhdysmerkin eteen ei tule välilyöntiä, ellei sitä edellä sanaliitto (välilyönnin käyttöä yhdysmerkin edellä esitellään tarkemmin sivulla 37).
20–30-vuotiaat
Suomi–Ruotsi-maaottelu
Rajakohtana olevat paikannimet taipuvat lauserakenteen vaatimalla tavalla. Usein on helpompaa ja sujuvampaa käyttää ajatusviivan sijasta ja-sanaa.
”Lahti–Heinola-väli” paremmin: Lahden–Heinolan väli ~ Lahden ja Heinolan väli
”Helsinki–Turku-rata” paremmin: Helsingin–Turun rata ~ Helsingin ja Turun välinen rata
Ajatusviivaa käytetään myös, kun loppurajaa ei ole merkitty.
s. 320– (lue: sivulta 320 alkaen, sivulta 320 eteenpäin tai sivu 320 ja seuraavat)
5) Teoksen tms. tekijöiden nimet erotetaan toisistaan ajatusviivoilla.
Hakulinen–Karlsson: Nykysuomen lauseoppia
Hakulisen–Karlssonin Nykysuomen lauseoppia
Churgin–Straussin oireyhtymä
Jos nimiä on useita, viimeisen taivuttaminen riittää.
Charcot–Marie–Toothin tauti
6) Ajatusviivaa käytetään osoittamaan, että esitys katkeaa tai että jotakin (sanoja, kirjaimia tms.) on jätetty pois. Lainauksissa yhden tai useamman sanan poisto osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on tyhjä väli. Loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni.
Jos sen sanot, niin minä –.
–kele!
”– – valtiovallan velvollisuuksiin kuuluu – – valtakunnan kansankielen julkisen käytön tarkoituksenmukaisuuden edistäminen ja valvominen – –.”
7) Ajatusviivaa käytetään ns. repliikkiviivana osoittamaan repliikkiä.
– Hyvää päivää, tervehti vieras.
– Päivää, päivää! vastasi isäntä. – Mistä kaukaa sitä tullaan?
8) Ajatusviivaa käytetään rahamäärien merkinnöissä, kun kokonaisia tai desimaaleja on nolla.
Puuttuvia rahamääriä osoitettaessa voidaan rahayksikkö jättää mainitsematta, mikäli epäselvyyttä ei aiheudu.
20,– mk tai 20,–
–,50 mk tai –,50
39,– € tai 39,–
Nollan käyttö tällaisissa tapauksissa on aina tietenkin selkeää: 20 mk tai 20,00; 0,50 mk. Viivaa tai nollaa ei tarvitse merkitä sellaisissa yhteyksissä, joissa on vain kokonaislukuja.
9) Ajatusviivaa käytetään miinusmerkkinä (ks. s. 53).
• Luetelma
Ajatusviivaa käytetään luetelmaviivana eli ns. ranskalaisena viivana erottamaan luettelon jaksot. Luetelmarakenteita on syytä käyttää harkiten: jos niitä käytetään runsaasti, koko teksti saa helposti luonnosmaisen sävyn.
Luetteloa edeltää tavallisesti johdantojakso, johon luetelman osat liittyvät. Johdantolause ja luetelman osat muodostavat normaalin virkkeen, jonka typografinen asettelu vain on poikkeava. Luetelmaa laadittaessa on siis huomattava, että luetelma liittyy johdantolauseeseen luontevasti ja että luetelman osat ovat rakenteeltaan samankaltaisia – aivan samalla tavalla minkä tahansa virkkeen osien on liityttävä toisiinsa tiettyjen lauserakennesääntöjen mukaisesti. Samaan luetelmaan ei siksi voi luontevasti yhdistää vajaita lauseita ja kokonaisia virkkeitä tai useiden virkkeiden jaksoja.
Johdantolauseen rakenne ratkaisee, tarvitaanko sen loppuun kaksoispiste. Jos johdantolause on itsessään täydellinen lause, josta ei puutu pakollisia jäseniä, sen loppuun tulee kaksoispiste. Luetelman osat ovat tällöin johdantolauseeseen liittyviä täsmennyksiä. Usein johdantolauseessa on tällöin esimerkiksi sana seuraava(t). Jos taas johdantolause on sillä tavoin vajaa, että se vaatii luetelman kohdat pakollisiksi täydennyksikseen, kaksoispistettä ei käytetä.
Viimeinen lähtijä
– tarkistaa kahvinkeittimen
– sammuttaa kopiokoneen ja valot
– lukitsee ovet.
Viimeinen lähtijä tarkistaa, että
– kahvinkeitin on sammutettu
– kopiokone ja valot on sammutettu
– ovet ovat lukossa.
Viimeisen lähtijän tehtävät ovat seuraavat:
– kahvinkeittimen tarkistus
– kopiokoneen ja valojen sammuttaminen
– ovien lukitseminen.
Edellisissä esimerkeissä luetelman kohdat alkavat pienellä alkukirjaimella, koska ne eivät ole itsenäisiä lauseita. Luetelman viimeisen kohdan loppuun tulee koko virkkeen päättävä piste. Luetelman kohtien välissä ei tarvita pilkkua eikä puolipistettä, koska viiva on jo välimerkin luonteinen. Toiseksi viimeisen ja viimeisen kohdan väliin ei myöskään tarvita sanaa ja.
Seuraavassa esimerkissä luetelman kukin kohta alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen, koska kukin kohta on täydellinen, itsenäinen lause.
Tuulettimen käyttäjän on tärkeää ottaa huomioon seuraava:
– Liitosjohdon kunto on tarkistettava säännöllisesti.
– Tuuletinta ei saa upottaa veteen tai muuhun nesteeseen.
– Suojaverkon välistä ei saa työntää mitään, kun moottori käy.
– Tuuletin on pidettävä riittävän kaukana verhoista ja huonekasveista.
Seuraavassa on esimerkki rakenteeltaan monin tavoin epäonnistuneesta luetelmasta.
EI:
Tuuletinta käytettäessä on otettava huomioon:
– liitosjohdon kunto. Rikkoontunut johto on vaarallinen.
– verhot ja huonekasvit
– ei saa upottaa veteen tai muuhun nesteeseen
– älä koske suojaverkkoon, kun moottori käy.
TIIVISTÄEN:
Luetelmajaksot voivat olla
– johdanto-osan kanssa samaan virkkeeseen kuuluvia, pienellä alkukirjaimella aloitettavia jaksoja, jolloin piste tulee vain viimeisen luetelman perään
– täydellisiä virkkeitä, jolloin kukin jakso aloitetaan isolla alkukirjaimella ja päätetään pisteeseen
– itsenäisistä virkkeistä muodostuvia pikku kappaleita, jolloin kukin jakso aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Havainnollisuuden lisäämiseksi luetelmissa voi käyttää erilaisia sisennystapoja.