Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnan edun nimissä luotava pysyvät rakenteet, jotka tukevat koulutuksen jatkuvuutta ja laadukasta järjestämistä.
Suomen kielen opetuksen tarve maahan muuttaville on lisääntynyt nopeasti, ja tarve säilynee suurena tulevaisuudessakin. Riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon saavuttaminen on välttämätön edellytys suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiselle. Merkittävä rooli tässä on aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksella, josta suuri osa koostuu juuri kielen ja viestintätaitojen opettamisesta.
Vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä on lain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutusta järjestävät hyvin monenlaiset ja monentasoiset tahot ely-keskusten järjestämien tarjouskilpailujen perusteella.
Kokemukset osoittavat, että kotoutumiskoulutuksen järjestäminen tarjouskilpailujen kautta yksityisenä palveluna johtaa usein kompromisseihin opetuksen laadussa. Vaikka Opetushallitus on laatinut kotoutumiskoulutukselle järjestäjiä sitovat opetussuunnitelman perusteet, koulutuksen käytänteet, sisällöt ja tulokset ovat erittäin kirjavia. Ely-keskuksilla ei ole eikä voikaan olla osaamista opetuksen laadun varmistamiseen.
Kotoutumiskoulutus on luonteeltaan tyypillinen koko yhteiskunnan toimintaa tukeva julkinen palvelu. Sen järjestäminen tarjouskilpailumenettelyn kautta yksityisen sektorin toimintana on jäänne ajalta, jolloin koulutuksen volyymi oli niin pieni, ettei pysyviä koulutusrakenteita ollut mielekästä järjestää. Kun kouluttajat vaihtuvat kilpailun mukaan, pitkäjänteisiä työelämäyhteyksiä ei voida rakentaa eikä koulutusta järjestäville tahoille kerry osaamista, joka varmistaa opetuksen laadun.
Nykyinen toimintamalli on myös johtanut siihen, että kouluttajiksi ei myöskään aina saada osaavimpia kielenopettajia, vaan opetusta päädytään antamaan hyvinkin puutteellisilla taidoilla.
Nykytilanteessa kotoutumiskoulutus olisi todennäköisesti sekä mielekkäämpää että kustannustehokkaampaa järjestää julkisesti tuotettuna palveluna. Samalla voitaisiin varmistaa koulutuksen yhdenmukaisuus ja laatu sekä järjestää kouluttajien rekrytointi niin, että alalla vuosien ja vuosikymmenten saatossa kertynyt osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomen kielen lautakunta katsoo, että kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle on yhteiskunnan edun nimissä luotava pysyvät rakenteet, jotka tukevat koulutuksen jatkuvuutta ja laadukasta järjestämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suomi toisena kielenä (S2) -opettajien pätevyysvaatimuksiin. Olisi myös luontevinta, että vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä olisi työ- ja elinkeinoministeriön asemesta opetus- ja kulttuuriministeriöllä, jolla on opetukseen ja sen laadun varmistamiseen liittyvää osaamista.
Kotoutumiskoulutus tulisikin liittää kiinteäksi osaksi muuta suomalaista koulutusjärjestelmää. Aikuisten perusopetusta uudistetaan parhaillaan siten, että kotoutumiskoulutuksen osana tarjottava luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy aikuisten perusopetuksen yhteyteen. Sen jälkeenkin kotoutumiskoulutuksen kieliopintoja suorittaa edelleen huomattava määrä eri lähtökohdista tulevia maahanmuuttajia, joiden kielenopetuksen laadusta on pidettävä huolta.