Kieli- ja kulttuurisidonnaisia merkkejä ja merkintöjä ovat esimerkiksi lainausmerkit, päivämäärät ja mitat. Alkujaan tietotekniikkateollisuuden tuotteissaan osoittama eri kieli- ja kulttuuriympäristöjen ilmeinen syrjintä on johtunut useista käytettävissä olleen teknologian asettamista rajoituksista. Nyt, kun muistin ja suorituskyvyn hinta ei enää ole esteenä, varsinaiseksi ongelmaksi on noussut tiedon puute: valmistajat eivät aina tiedä, mikä olisi oikeana pidettävä toimintatapa. Heillä tuskin on mitään halua määrätä, millaisia käytäntöjä kussakin kieli- ja kulttuuriympäristössä tulisi noudattaa, mutta oikean tiedon puuttuessakin on kaikkien toteutusten pohjana aina käytettävä joitakin määrityksiä.

Nykyistä asetelmaa kuvaa hyvin se, että lukuisat valmistajat ovat suostuneet siihen, että heidän toteutuksiaan vertaillaan julkisesti sekä muiden valmistajien toteutuksiin että rekisteröityihin, käyttäjälähtöisiin määrityksiin. Valitettavan usein on kuitenkin havaittavissa, että monia käyttäjiä, myös viranomaisia, ohjaa tietoteknisiä vaatimuksia esitettäessä tiedon ja uskon puute siihen, millaisiin toteutuksiin tietotekniikkateollisuus pystyy ja on valmis taipumaan. Näin aidotkin vaatimukset joutuvat helposti itsesensuurin kohteiksi. Koska kaikki merkittävät tietokoneyritykset ovat nykyisin mukana kansainvälisessä Unicode-yhteenliittymässä, on siis odotettavissa, että määritykset todella toteutetaan laajalti – myös vähemmistökielten osalta – eikä tätä mahdollisuutta tule jättää käyttämättä hyväksi.

Suomessa on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen piirissä käynnistetty tietotekniikan merkintöjen lokalisointi- eli kotoistamiskysymyksiä käsittelevä projekti, jonka asiantuntijoista koostuvan seurantaryhmän osallistujat edustavat yli kolmeakymmentä tahoa. Toimintaa vetää ohjausryhmä, joka arvioi ja päättää, mihin työkohteisiin tulisi kulloinkin paneutua. Ohjausryhmä myös nimeää tarpeen mukaan synnyttämilleen työryhmille vastuulliset vetäjät. Työryhmien työskentelytapa on konsensushakuinen, eikä mikään tulos ole valmis, ennen kuin sille on pyydetty ja saatu seurantaryhmän hyväksyntä. Tarkoitus on myös tarjota kaikille avoin mahdollisuus kommentoida ehdotuksia projektin verkkosivujen kautta.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on hyväksytty Unicode-yhteenliittymän yhteistyöjäseneksi. Tästä seuraa, että ryhmällä on myös tietty velvollisuus osallistua kieli- ja kulttuurisidonnaisten vaatimusten määrittelyn lisäksi ne sisältävän rekisterin kehitystyöhön. Ryhmällä on myös muita kuin Unicodeen liittyviä kansallisia, osin kansainvälistä yhteistyötä vaativia vastuita.

Kirjoittaja toimii ohjausryhmän sihteerinä.