ylioppilaskoe
Kieli on mieli
Jaakko Tapaninen
Suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon, Kielikellossakin vuoden 1991 toisessa numerossa usean kirjoittajan voimin. Taustalla on näkynyt pelko, että nuoriso hylkää äidinkielensä. Pelko tuntuu onneksi turhalta: nuoret ovat kiinnostuneita ja huolestuneitakin suomen kielen tilasta. Seuraavassa julkaisemme Image-lehden päätoimittajan Jaakko Tapanisen kirjoituksen, joka perustuu hänen viime heinäkuussa Oriveden myyttiseminaarissa pitämäänsä esitelmään. Olemme kysyneet myös Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtajan Anneli Kauppisen ajatuksia kirjoituksen johdosta.
Artikkeli
Keskinkertaisuudesta ei ole kulttuurin voimaksi
Anneli Kauppinen
Jaakko Tapaninen puhuu totta. Voi miten totta hän puhuukaan! Äidinkielen käytöllä ja kirjallisuudella ei suomalaisessa …
Artikkeli
Miksi ei saisi pärjätä? Ylioppilasaineiden arkityyliin ja asiatyyliin rajankäyntiä
Laila Lehikoinen
Kielitaitoon kuuluu myös tyylien hallinta. Osittain tyylinormit opitaan samalla tavalla kuin muukin kielen normisto: malleja …
Artikkeli
Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa
Sakari Vihonen
Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹
Artikkeli
Kielivirheiden asema ja merkitys ylioppilasaineiden arvostelussa.Ylioppilaskirjoituksen aineiden arvostelijan puheenvuoro
Irmeli Pääkkönen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen yhtenä tehtävänä on selvittää ikäluokan kielenkäyttötaito. Kielivirhe on tässä näyttökoetilanteessa käsitetty kielen normaalista ilmaisutavasta ja sovituista normeista poikkeamiseksi. Kielitaito on tietysti muutakin kuin normien muistamista ja soveltamista: se on myös tilanteeseen sopivimman ja tehokkaimman ilmaisutavan löytämistä. Äärimmillään tämä saattaa johtaa normien rikkomiseenkin. Tällainen ”virhe” voi vaikuttaa kieleen uudistavasti ja johtaa jopa normirajan siirtämiseen. Ylioppilasaineiden virheisiin ja korjausmerkintöihin viitattiin esim. keskusteltaessa tapauksesta ”tuli tehtyä – tuli tehdyksi”. Varmaan kielessä on parhaillaankin sellaisia normeja, joita vastaan on uudistuspainetta.
Artikkeli