yleiskieli
Arkikielestä yleiskieleen
Eija-Riitta Grönros
Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.
Sanakirjat ja sanastot
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Vanha kirjakieli
Näkökulmia yleiskieleen
Pirjo Hiidenmaa
Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …
Yleiskieli ja puhekieli
Kaikkien kieli
Riitta Eronen
Mistä puhutaan, kun puhutaan yleiskielestä? Esimerkiksi Kielitoimiston koulutustilaisuuksissa on ollut tapana todeta, että kielenhuollon kohteena …
Toimitukselta
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Riitta Hyvärinen
Toimittajien käyttämä suomen kieli puhuttaa jatkuvasti suurta yleisöä. Erityisen tarkasti seurataan päivittäin radiossa ja televisiossa esiintyviä toimittajia. Tämän tietää myös Kaarina Karttunen, entinen kielitoimistolainen, joka on työskennellyt YLEssä pari vuosikymmentä, ensin kielenhuoltajana ja koulutuksen tuottajana, viime vuodet koulutuspäällikkönä.
Kieli ja työelämä
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Jari Sivonen
Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.
Yleiskieli ja puhekieli
Normatiivista vapaamielisyyttä?
Sari Maamies
Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä …
Toimitukselta
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kielitoimiston neuvonantaja. Koska lautakunta kokoontuu melko harvoin, noin neljästi vuodessa, on …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 2/2000 (ks. Lue myös) käsittelin englannin sanojen, sanontojen ja lauserakenteiden sekaannuttavia vaikutuksia suomen kieleen. Amerikkalaisen vierailijan luento ja sitä seurannut keskustelu herättivät ajatuksen, sekaannuttaako englannin kieli myös paljon käytyä keskustelua kirja- ja puhekielen suhteesta.
Yleiskieli ja puhekieli
Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta
Jaakko Anhava
Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.
Artikkeli