yksityiskieli
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Esko Koivusalo
Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.
Kielimuodot
Yleispuhekielemme synty
Osmo Ikola
Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli -seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.
Artikkeli
Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?
Päivi Rintala
”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”
Artikkeli