vanha kirjasuomi
Mettisestä mysteeriin
Pirkko Kuutti
Vanhan kirjasuomen sanoista nykykielen puhuja löytää sekä jotain tuttua että jotain vierasta. Mikael Agricolan tuotannosta …
Vanha kirjakieli
Ruutaa poleijan kanssa
Pirkko Kuutti
Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, …
Vanha kirjakieli
Sähköiset hetket
Kotuksen aineistoja verkkoon
Toni Suutari
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laajat sähköiset kielenaineistot, joista osa avataan pian vapaaseen verkkokäyttöön aineistopalvelu Kainossa.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Agricola antaa aihetta juhlaan
”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola …
Vanha kirjakieli
Suomalaisen virren alkuvärssyjä
Anna Viinamäki
Tänä vuonna on vietetty Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaa. Teos edisti aikanaan suomen kirjakielen kehitystä, ja kirjoittajaa itseään on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi suomen kielellä kirjoittaneeksi runoilijaksi.
Vanha kirjakieli
Hyvää joulua Kielitoimistosta!
Taru Kolehmainen
Joulun aika (myös joulunaika tai jouluaika) alkaa Kielitoimistossa siitä, kun ensimmäisen kerran – yleensä jo …
Merkitys
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Matti Räsänen
Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.
Sanonnat ja fraasit
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa
Entistä ehompi
Matti Räsänen
Nyky-yleiskielessä sana ehompi tunnetaan vain fraasista entistä ehompi. Mikä on eho-adjektiivin historia? Mitä eho oikeastaan tarkoittaa? Miten eho-sanan komparatiivimuoto ehompi on tullut kirjakieleen fraasin osaksi?
Sanonnat ja fraasit
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Vanha kirjakieli