vähemmistökielet
Kohti kielellistä osallisuutta
Ulla Tiililä
Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on monen tekijän summa, jossa kielellä on suuri merkitys. Ajankohtainen teos tarkastelee osallisuutta ja sen riskitekijöitä monesta näkökulmasta ja monitieteisesti.
Julkaisuja
Kielipolitiikkaa vähemmistökielille
Lotta Jalava
Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.
Vähemmistökielet
Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin
Sari Maamies
Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …
Toimitukselta
Kielen asema puntarissa
Sari Maamies
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …
Toimitukselta
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja
kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä
Leena Joki
Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa …
Julkaisuja
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Monikielinen Inari
Taarna Valtonen
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Monikielisyys
Kotimainen kielemme karjala
Leena Joki
Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.
Vähemmistökielet
Satavuotiaan Suomen kielet
Matti Räsänen
Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.
Kielipolitiikka
