Siirry sisältöön

vähemmistökielet

Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä

Lotta Jalava, Outi Tánczos

Karjalan kieli on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä. Keitä karjalankieliset ovat, ja missä tilanteissa kieltä nykyisin käytetään Suomessa? Tätä on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2024. Tulosten vertailu osoittaa, että karjalankielisten motivaatio kielen käyttämiseen on vahvistunut ja asenneilmapiiri on myönteinen. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä toteuttamaan uutta karjalan kielen elvytysohjelmaa.

Vähemmistökielet

Itä-Suomen yliopiston kahvila, jossa on kyltti "Agoran koufeičuppuine".

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Kohti kielellistä osallisuutta

Ulla Tiililä

Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta on monen tekijän summa, jossa kielellä on suuri merkitys. Ajankohtainen teos tarkastelee osallisuutta ja sen riskitekijöitä monesta näkökulmasta ja monitieteisesti.

Julkaisuja

Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus -kirjan kansi.

Kielipolitiikkaa vähemmistökielille

Lotta Jalava

Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.

Vähemmistökielet

Lapsi pitelee inarinsaamenkielistä Pikku prinssi -kirjaa (Uccâ priinsâš). Kuva on otettu viistosti lapsen takaa.

Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin

Sari Maamies

Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …

Toimitukselta

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Vähemmistökielet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.

Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja
kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä

Leena Joki

Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa …

Julkaisuja

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Kielen vaihtelu

Monikielinen Inari

Taarna Valtonen

Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.

Monikielisyys