tyyli
Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?
Elina Heikkilä
Varsinkin televisio-ohjelmiin liittyvissä teksteissä ja yritysten liikemerkeissä näkee usein pienellä alkukirjaimella kirjoitettuja erisnimiä. Mikä panee graafikot käyttämään pieniä kirjaimia oikeinkirjoitusohjeiden vastaisesti?
Artikkeli
Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet
Raija Lehtinen
Monien alojen opiskelijat lukevat tenttikirjansa nykyisin pääasiassa englanniksi, mutta opinnäytteitä kirjoitetaan sentään vielä suomeksikin. Valmistumista edeltävä kypsyyskoe on samalla äidinkielen taidon osoitus. Millaisia alkukirjaimeen liittyviä ongelmia opiskelijoilla kirjoituksissaan on, siitä kertoo yliopiston äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Riitta-Kaisa Voipio
Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.
Kieli ja työelämä
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Artikkeli
Asiatyylin rajoilla – tunkua näytille ja pyrkyä tyrkylle
Matti Punttila
Sopivatko arkikielen ilmaukset uutiskieleen tai juhlapuheeseen? Ne voivat olla harkittu teho- tai tyylikeino, mutta usein ne kuitenkin ovat tahattomia ja asian kannalta jopa haitaksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Etsimme Sinua, Development Manager
Marianne Laaksonen
Mainosten, lehtitekstien ja työpaikkailmoitusten sekakielisyys puhuttaa niin maallikoita kuin kielenkäytön ammattilaisiakin. Keskusteluissa suomen kieli nähdään usein yksistään hyvänä ja oikeanlaisena ja englannin kieli huonona ja vääränlaisena kielenkäyttönä. Pitäisi kuitenkin pohtia myös sitä, minkälaista englantia käytetään, missä ja miksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”
Sari Vaula
Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Karoliina Luoto
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Artikkeli
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Television uutistoimittajan työ on palveluammatti. Tarkoitus on hankkia ja välittää ihmisille heidän elämäänsä helpottavia, hyödyllisiä …
Artikkeli