retoriikka
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eero Voutilainen
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Virka- ja lakikieli
Kurkistus 1700-luvun terveydenhoito-ohjeiden retoriikkaan
Elina Heikkilä
Jo Ruotsin vallan aikana julkaistiin suomeksi yleistajuisia neuvoja terveyden ylläpitämiseen, lääkkeiden käyttöön ja valmistukseen sekä tartuntatautien hoitoon ja torjumiseen. Mitä kautta tieto tuolloin kulki, ja millaisella otteella lukijoita opastettiin?
Vanha kirjakieli
Sanojen vaikuttava voima kiinnostaa retoriikan ammattilaista
Juhana Unkuri
Monissa länsimaissa puhetaitoa pidetään väkevänä vaikuttamisen välineenä. Puhetaidon kouluttajan Antti Mustakallion mielestä Suomessa ei ole erityisen vankkaa puhekulttuuria. Hän kuitenkin uskoo, että some voi olla vahvistamassa sen asemaa.
Kieli ja työelämä
Sanaa ja sakramenttia
populistista retoriikkaa
Laura Parkkinen
Populismin kielestä puhuttaessa tulee Suomessa yhä mieleen Veikko Vennamo rötösherroineen. Timo Soinin sanomukset taas ovat synnyttäneet uudissanan soinismi. Populismin kieli on kuitenkin kansainvälistä.
Tunteet ja asenteet
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Laura Parkkinen
Suomeen on jäänyt monta lentävää lausetta värikkään poliitikon Veikko Vennamon käyttämästä kielestä, jossa oli kaikuja niin uskonnollisesta kuin vasemmistolaisestakin puheesta. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) retoriikka elää muutenkin yhä vahvana poliittisessa puhunnassa, vaikka puolue poistui virallisesti puoluerekisteristä vuonna 2003.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli