monitulkintaisuus
”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”
katsaus emojien merkityksiin
Olli Tamminen
Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.
Tunteet ja asenteet
Menikö perille? Monitulkintainen ironia
Susanna Muukkonen
Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana.
Tunteet ja asenteet
Erityyppisiä väärinkäsityksiä ja niiden taustaa
Klaus Laalo
Arto Mustajoen tuore teos Väärinymmärryksiä: Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? on pitkäaikaisen kypsyttelyn tulos. …
Julkaisuja
Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit
Olli Tamminen
Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Tunteet ja asenteet
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Markus Lång
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana …
Rakenteet
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Artikkeli
Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?
Ulla Tiililä
Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Artikkeli