Siirry sisältöön

monikielisyys

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Kielen vaihtelu

Kielitaito monipuolistaa ajattelua

Sampsa Peltonen

Sampsa Peltonen on suomentaja, joka kääntää muun muassa arabiasta ja ranskasta suomeen. Hän on toiminut kielialalla monenlaisissa tehtävissä ja suomentanut niin kirjallisuutta, tv-ohjelmia kuin asiatekstejäkin ja tehnyt välillä myös tulkkauksia. Mitä kansainvälisyys ja kielitaito merkitsevät kääntäjälle?

Kieli ja työelämä

Monikielinen Inari

Taarna Valtonen

Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.

Monikielisyys

Kaksikielisyys on mahdollisuus, ei itsestäänselvyys

Heini Huhtinen

Kuinka kaksikieliset lapset oppivat useita kieliä samaan aikaan? Miten tukea suomen kielen kehittymistä vieraskielisessä ympäristössä?

Monikielisyys

Suomi ja muut kielet monikielisessä työyhteisössä

Rebecca Piekkari

Suomalaisyritysten kansainvälistyminen on tuonut monikansallisuuden ja monikielisyyden osaksi lukuisten työyhteisöjen arkea. Yrityksissä tehdään kieltä koskevia päätöksiä, jotka viime kädessä voivat vaikuttaa jopa taloudelliseen menestykseen.

Monikielisyys

Suomenmaan kielet
Maamme kirjan asenteita

Marja-Liisa Knuth

Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se  avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.

Tunteet ja asenteet

Inarinsaamen huoltoa ja elvytystä

Marja-Liisa Olthuis

Inarinsaame on saamelaiskielistä ainoa, jota on alun perin puhuttu vain Suomessa. Kieli on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta sen elvyttämiseksi ja kehittämiseksi on ryhdytty toimiin. Inarinsaamen vähäinen puhujamäärä ja sen suppea puhuma-alue asettavat kielenhuollolle omat erityisvaatimuksensa.

Vähemmistökielet