Siirry sisältöön

mennessä

Ajanilmaukset

Päiväys ja vuosiluku Suomen kielessä on käytössä niin sanottu nouseva päiväys: ensin tulee päivä, sitten …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Mennessä

Jussi Kallio

Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.

Artikkeli

Seitsemän päivää ennen

Matti Norri

Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …

Keskustelua

Hakemukset 10.6. mennessä

Sari Maamies

Rakenteen johonkin mennessä tulkinta aiheuttaa jatkuvasti paljon epäselvyyksiä ja jopa riitoja. Hallintopäätösten tulkinnassa lähdetään nykyään …

Kysyttyä

Ajanjaksot ja määräpäivät

Raija Lehtinen

Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.

Artikkeli