liitepartikkelit
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Sara Suominen
Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Eikä on entisensä. – Eikä!
Riitta Korhonen
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Verbit
Kokoaan suuremmat -kin ja -kaan
Riitta Korhonen
Sananloppuun kiinnittyvä liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan: Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat. Laulajakaan ei muistanut sanoja....
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kukakohan tämän on kirjoittanut?
Riitta Korhonen
Kysymys: Erilaisten kieli-inhokkilistojen kärkisijoilla on pitkään sinnitellyt kysymyssanatyyppi kukakohan, missäköhän. Miten näitä kysymyssanoja nykyään käytetään …
Kysyttyä
Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä
Pirkko Forsman Svensson
Nykysuomi ei poikkea vanhasta kirjasuomesta vain kirjoitusasultaan, vaan eroja on kaikilla kielen tasoilla. Myös liitepartikkeleita kin ja kaan, kään käytettiin aiemmin toisella tavalla kuin nykyään. Vanhan kirjasuomen tutkija Pirkko Forsman Svensson tarkastelee seuraavassa 1600-luvun kirjoittajien tapaa käyttää liitepartikkeleita. Forsman Svensson on Uumajan yliopiston lehtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.
Vanha kirjakieli
Monimielinen kin
Matti Vilppula
Liitepartikkeli kin on jokapäiväisessä puheessa ja kirjoituksessa ylen tavallinen, mutta sen merkityksen täsmällinen määrittely on usein vaikeaa. Tunnemme vain epämääräisesti, että jokin selvä tehtävä sillä lauseessa on, sillä poiskaan sitä ei voi jättää merkityksen muuttumatta. Seuraavassa kirjoituksessa näitä tehtäviä tarkastelee erikoistutkija Matti Vilppula; hän on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Vanhastavien muotojen vaaroista
Paavo Pulkkinen
Kielen muuttumisen huomaa helpoimmin sanastosta. Kulttuurin, tekniikan ja kaikenlaisen elämänmenon uudet ilmiöt synnyttävät jatkuvasti uusia …
Artikkeli