kuvailmaukset
Lähdetään höntsäämään!
Leena Joki
Niille, jotka ovat huolissaan suomen kielen ilmaisukeinojen köyhtymisestä, saattavat tuoda lohtua ns. deskriptiiviset eli äänneasultaan …
Uudissanat
Rektiogate ja muita skandaaleja
Riina Klemettinen
Mikä yhdistää lautakasaa ja lusikkaa? Entä ilmastoa ja Irakia? Mitä yhteistä on Pekka Himasella ja Monica Lewinskyllä? Tai haltialla ja rektiolla?
Sanonnat ja fraasit
Äänten kuvia teksteissä
Anni Jääskeläinen
Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Plussatuulia ja muita odottajan sanoja
Anni Ketola
Internetin keskustelupalstoilla voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, olipa tuo tilanne vaikkapa lapsenodotus. Keskustelijoille kehittyy nopeasti yhteinen tapa puhua mielessä pyörivistä asioista.
Erikoisalojen sanat
Liipaisin ja laukoa
Paavo Pulkkinen
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Artikkeli
Kielen uusia kuvia
Irma Nissinen
Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia …
Artikkeli
Jolkuttelua ja sonninpolkuja. Kuvailevia ilmauksia ja kuvailmauksia
Jaakko Sivula
Kieltä voidaan havainnollistaa ja värittää vaikkapa kuvin ja vertauksin. Seuraavassa filosofian tohtori Jaakko Sivula esittelee kansankielessä tavallisia tapoja kuvailla. Kirjoitus perustuu kolmeen pari vuotta sitten Yleisradion Kielikorva-ohjelmassa pidettyyn pakinaan.
Artikkeli
Onko äidinkieli kauppatavaraa?
Lauri Seppänen
Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹
Artikkeli