Siirry sisältöön

kuvailmaukset

Lähdetään höntsäämään!

Leena Joki

Niille, jotka ovat huolissaan suomen kielen ilmaisukeinojen köyhtymisestä, saattavat tuoda lohtua ns. deskriptiiviset eli äänneasultaan …

Uudissanat

Rektiogate ja muita skandaaleja

Riina Klemettinen

Mikä yhdistää lautakasaa ja lusikkaa? Entä ilmastoa ja Irakia? Mitä yhteistä on Pekka Himasella ja Monica Lewinskyllä? Tai haltialla ja rektiolla?

Sanonnat ja fraasit

Äänten kuvia teksteissä

Anni Jääskeläinen

Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Plussatuulia ja muita odottajan sanoja

Anni Ketola

Internetin keskustelupalstoilla voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, olipa tuo tilanne vaikkapa lapsenodotus. Keskustelijoille kehittyy nopeasti yhteinen tapa puhua mielessä pyörivistä asioista.

Erikoisalojen sanat

Liipaisin ja laukoa

Paavo Pulkkinen

Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.

Artikkeli

Kielen uusia kuvia

Irma Nissinen

Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia …

Artikkeli

Jolkuttelua ja sonninpolkuja. Kuvailevia ilmauksia ja kuvailmauksia

Jaakko Sivula

Kieltä voidaan havainnollistaa ja värittää vaikkapa kuvin ja vertauksin. Seuraavassa filosofian tohtori Jaakko Sivula esittelee kansankielessä tavallisia tapoja kuvailla. Kirjoitus perustuu kolmeen pari vuotta sitten Yleisradion Kielikorva-ohjelmassa pidettyyn pakinaan.

Artikkeli

Onko äidinkieli kauppatavaraa?

Lauri Seppänen

Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹

Artikkeli