kielilautakunnat
Ensimmäinen kielilautakunta
Taru Kolehmainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Romanikielen huollon pulmia ja peruskysymyksiä
Kimmo Granqvist
Romanikieli on yksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielistä. Tutkimuskeskuksella on kaksi romanikielen tutkijaa sekä romanikielen lautakunta, joiden työ tähtää mm. kielen kehittämiseen ja sen aseman vahvistamiseen.
Vähemmistökielet
Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa
Pirkko Nuolijärvi
Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan, nykyisen Kielineuvoston, kielenhuoltaja Paula Ehrnebo puolusti huhtikuussa 2007 Tukholman yliopistossa väitöskirjatutkimustaan Heter Vägverket …
Julkaisuja
Mitä kielilautakunnille kuuluu?
Taru Kolehmainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimii viisi kielilautakuntaa. Niiden tehtävät ovat teoriassa samoja (päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista kysymyksistä), mutta käytännössä hyvinkin vaihtelevia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Artikkeli
Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous
Taru Kolehmainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.
Artikkeli
Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa
Paula Ehrnebo
Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.
Artikkeli