Siirry sisältöön

kielilautakunnat

Ensimmäinen kielilautakunta

Taru Kolehmainen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Romanikielen huollon pulmia ja peruskysymyksiä

Kimmo Granqvist

Romanikieli on yksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielistä. Tutkimuskeskuksella on kaksi romanikielen tutkijaa sekä romanikielen lautakunta, joiden työ tähtää mm. kielen kehittämiseen ja sen aseman vahvistamiseen.

Vähemmistökielet

Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa

Pirkko Nuolijärvi

Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan, nykyisen Kielineuvoston, kielenhuoltaja Paula Ehrnebo puolusti huhtikuussa 2007 Tukholman yliopistossa väitöskirjatutkimustaan Heter Vägverket …

Julkaisuja

Mitä kielilautakunnille kuuluu?

Taru Kolehmainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimii viisi kielilautakuntaa. Niiden tehtävät ovat teoriassa samoja (päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista kysymyksistä), mutta käytännössä hyvinkin vaihtelevia.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Suomen romanikieli

Kimmo Granqvist

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …

Artikkeli

Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous

Taru Kolehmainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.

Artikkeli

Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa

Paula Ehrnebo

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.

Artikkeli