kielentutkimus
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Artikkeli
Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema
Terhi Ainiala
Nimistöntutkimus on astunut peltojen pientareilta ja navetan takaa nykysuomalaisen tavallisimpaan maisemaan: kaupunkeihin ja taajamiin. Nyt …
Rakennetun ympäristön nimet
Kuvia kirjoitetusta suomesta
Vesa Heikkinen, Outi Lehtinen, Mikko Lounela
Millaista on suomen kieli? Millaisin tunnusluvuin sitä voi kuvata? Suuria sähköisiä tekstiaineistoja analysoivat tietokoneohjelmat antavat täsmällistä tietoa kielen piirteistä. Voiko tällaiseen kuvaukseen luottaa?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Artikkeli
Kotus täyttää vuosia
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus täyttää maaliskuussa kaksikymmentäviisi vuotta. Useimmat sen toiminnoista ovat kuitenkin paljon …
Artikkeli
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Artikkeli
Mitä nuoret tänään, sitä kansa huomenna
Pirjo Hiidenmaa
Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen taidot ovat osoittautuneet heikoiksi ja ennen muuta kovin vaihteleviksi. Toisten taidot ovat laajat ja monipuoliset, mutta paljon on myös niitä, jotka osaavat vain niukasti tai eivät juuri lainkaan.
Artikkeli
Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa
Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies
Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.
Kieli ja työelämä
Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja
Anja Malm
Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.
Artikkeli