kielen kehitys
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana
Petri Lauerma
Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Kieli yhteiskunnassa
Annuska vai naisi vai sittenkin arvotar?
Vuonna 1924 järjestetyn sanakilpailun satoa
Kalevi Koukkunen
Rouva vai neiti? Puhuttelusanan valinta on vaikeaa, jos ei tiedä puhuteltavan siviilisäätyä. Ongelmaa yritettiin ratkaista yli sata vuotta sitten, jolloin herran tilalle ehdotettiin sanaa arvo ja rouvan ja neidin tilalle uudissanaa arvotar. Keskustelu heräsi uudelleen 1920-luvulla, jolloin sopivaa sanaa etsittiin sanakilpailussa.
Sanat
Juoksetaan, lämpimää, tekenyt
lapsenkielen taivutusmuotoja
Klaus Laalo
Lapsen kielenkehityksen kiinnostavimpia vaiheita on se, kun lapsi alkaa aktiivisesti kokeilla kielen mahdollisuuksia, kuten erilaisten taivutusmuotojen tuottamista. Tässä varhaiskieliopin vaiheessa syntyy monenlaisia erikoismuotoja, jotka valaisevat myös laajemmin suomen kielen ydintä.
Taivutus ja johtaminen
Suomenmaan kielet – Maamme kirjan asenteita
Marja-Liisa Knuth
Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.
Artikkeli
Tuhat vuotta suomen kieltä
Sari Maamies
Tasalukuihin sisältyy dramatiikkaa. Tuhat vuotta on ihmisen mittakaavassa ikuisuus, ja tuhatluvun vaihtuminen on kuin yhden …
Artikkeli