kansalliskieli
Suomen kieli kansalliskielistrategiassa
Matti Räsänen
Joulukuussa 2021 julkaistiin Suomen uusi kansalliskielistrategia. Strategian uudistaminen on sisältynyt Marinin hallituksen ohjelmaan. On entistä selvempää, että myös valtiovalta haluaa turvata suomen kielen aseman ja estää sen käyttöalan kaventumisen. Tämän ja monen muun strategiassa mainitun päämäärän saavuttamiseksi on hahmoteltu suuri joukko toimenpiteitä.
Kielipolitiikka
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2018–2021
Jaakko Leino
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2021 lopussa. Kesäkuun alusta vuoroon astui uusi, kokoonpanoltaan uudistunut lautakunta, jonka toimikausi jatkuu vuoteen 2024 asti. Päättynyt kolmivuotiskausi oli lautakunnan julkisen näkyvyyden kannalta poikkeuksellinen.
Suomen kielen lautakunta
Satavuotiaan Suomen kielet
Matti Räsänen
Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.
Kielipolitiikka
Uusi kielilaki voimaan 2004
Pirkko Nuolijärvi
Helmikuussa 2003 eduskunnassa hyväksyttiin äänin 179–3 uusi kielilaki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi oli kielilakia valmistelevan komitean jäsen. Hän tarkastelee seuraavassa lain taustaa ja keskeisiä kohtia.
Kielipolitiikka
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Marika Tandefelt
Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.
Kielipolitiikka