käännöskieli
Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa
Inkaliisa Vihonen
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Monikielisyys
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Kalle Järvelä
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Kielimuodot
Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä
1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Ruotsin vallan ja autonomian ajan säädöskielen suomentajia esittelevien katsausten sarjassa on edetty 1800-luvun jälkipuoliskolle. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kielikelloissa 3/2014 ja 4/2015.
Sanat
Uusituista käännöksistä
Jaakko Anhava
Kielikellossa 4/2013 professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi käsittelivät kaunokirjallisten teosten uusia käännöksiä. Vaikka aikaa …
Kieli yhteiskunnassa
Kansliakollegion suomentajat Ruotsin vallan aikana
Petri Lauerma
Suomen virkakielen pohjana olevaa säädöskieltä kehittivät jo 1700-luvulla Tukholmassa toimineet ensimmäiset viralliset kielenkääntäjät: kansliakollegion suomentajat.
Kielimuodot
Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?
Pirkko Nuolijärvi, Liisa Tiittula
Monista kaunokirjallisista teoksista on useita suomennoksia. Esimerkiksi Emily Brontën Wuthering Heights (1847) on suomennettu viiteen kertaan ja Daniel Defoen teoksesta Robinson Crusoe (1719) on julkaistu peräti 35 erilaista suomenkielistä versiota. Jos teos on hyvin käännetty, tarvitaanko siitä useita käännöksiä?
Kieli käytössä
Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä
Jaakko Anhava
Ihmisruumiissa on surkastuneita jäänteitä varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarpeellisista elimistä, kuten umpilisäke ja häntäluu. Kielessä taas jotkin sanat ovat jäänteitä vanhentuneesta käytännöstä tai käännösvirheestä.
Artikkeli
Käännössuomi ja supisuomi
Inkaliisa Vihonen
Pienen kielen ja kulttuurin ominaispiirteitä on, että vaikutteet saapuvat usein kääntämisen kautta. Luemme ja kuulemme …
Kieli yhteiskunnassa
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Helena Rautala
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Artikkeli
käännösviestintä
Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää …
Kieli käytössä