Siirry sisältöön

käännöskieli

Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa

Inkaliisa Vihonen

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.

Virka- ja lakikieli

Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia

Kalle Järvelä

Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.

Vanha kirjakieli

Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä
1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat

Petri Lauerma

Ruotsin vallan ja autonomian ajan säädöskielen suomentajia esittelevien katsausten sarjassa on edetty 1800-luvun jälkipuoliskolle. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kielikelloissa 3/2014 ja 4/2015.

Kääntäminen ja tulkkaus

Uusituista käännöksistä

Jaakko Anhava

Kielikellossa 4/2013 professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi käsittelivät kaunokirjallisten teosten uusia käännöksiä. Vaikka aikaa …

Keskustelua

Kansliakollegion suomentajat Ruotsin vallan aikana

Petri Lauerma

Suomen virkakielen pohjana olevaa säädöskieltä kehittivät jo 1700-luvulla Tukholmassa toimineet ensimmäiset viralliset kielenkääntäjät: kansliakollegion suomentajat.

Kääntäminen ja tulkkaus

Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?

Pirkko Nuolijärvi, Liisa Tiittula

Monista kaunokirjallisista teoksista on useita suomennoksia. Esimerkiksi Emily Brontën Wuthering Heights (1847) on suomennettu viiteen kertaan ja Daniel Defoen teoksesta Robinson Crusoe (1719) on julkaistu peräti 35 erilaista suomenkielistä versiota. Jos teos on hyvin käännetty, tarvitaanko siitä useita käännöksiä?

Kääntäminen ja tulkkaus

Käännössuomi ja supisuomi

Inkaliisa Vihonen

Pienen kielen ja kulttuurin ominaispiirteitä on, että vaikutteet saapuvat usein kääntämisen kautta. Luemme ja kuulemme …

Julkaisuja

Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää

Helena Rautala

Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.

Artikkeli

käännösviestintä

Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää …

Suomen kielen lautakunta