Siirry sisältöön

johtimet

Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee

Riikka Tervonen

Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.

Murteet ja slangi

Kuumottava muutos

Eija-Riitta Grönros

Pitäisikö kirjoittaa ”poskia kuumottaa” vai ”poskia kuumoittaa”? Kumpikin on mahdollista, kerrotaan Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa päivitysversiossa (2017). Kysymys liittyy ns. -otta/-oitta-verbien oikeinkirjoitussuositukseen, josta on keskustelu 1800-luvulta lähtien.

Sanat

Mitä on maidoke?

Viime kesänä Helsingin Sanomat järjesti sanakilpailun, jossa etsittiin nimitystä kahviautomaattien ”maidolle”. Ainetta ei saa kutsua …

Kysyttyä

Naissukuista kielenkäytön historiaa

Taru Kolehmainen

Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Toistiaat

Risto K. Lindholm, Sari Maamies

Silloin tällöin osuu kaunokirjallisista teksteistä silmiin sana, joka tarkoittaa jotakin ikää 11:n ja 19:n välillä. …

Keskustelua

Kaunotar elää, laamannitar on kuollut

Katriina Kyrölä

Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹

Taivutus ja johtaminen