johtimet
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
Riikka Tervonen
Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Kielimuodot
Kuumottava muutos
Eija-Riitta Grönros
Pitäisikö kirjoittaa ”poskia kuumottaa” vai ”poskia kuumoittaa”? Kumpikin on mahdollista, kerrotaan Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa päivitysversiossa (2017). Kysymys liittyy ns. -otta/-oitta-verbien oikeinkirjoitussuositukseen, josta on keskustelu 1800-luvulta lähtien.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mitä on maidoke?
Viime kesänä Helsingin Sanomat järjesti sanakilpailun, jossa etsittiin nimitystä kahviautomaattien ”maidolle”. Ainetta ei saa kutsua …
Kysyttyä
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Taru Kolehmainen
Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata …
Kieli yhteiskunnassa
Toistiaat
Risto K. Lindholm, Sari Maamies
Silloin tällöin osuu kaunokirjallisista teksteistä silmiin sana, joka tarkoittaa jotakin ikää 11:n ja 19:n välillä. …
Kieli yhteiskunnassa
Kaunotar elää, laamannitar on kuollut
Katriina Kyrölä
Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹
Oikeinkirjoitus ja kielioppi