identiteetti
Identiteetin ilmaisemista ja vallankäyttöä Paikannimet amerikansuomalaisten kirjeissä
Hanna Virranpää
Pohjois-Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset omaksuivat uuteen maahan asettuessaan siellä käytössä olleet englanninkieliset paikannimet. Näitä nimiä he käyttivät kirjeissä, joita lähettivät Suomeen sukulaisille. Mitä kirjeistä löytyvät paikannimet voivat kertoa kirjoittajista, entä historiasta ja vallasta?
Paikannimet
Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Heini Lehtonen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Monikielisyys
Sotalasten kokemukset kieli-identiteetin ja kielielämäkerran muovaajina
Erja Kyckling
Suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä puhuttaessa eivät välttämättä ensimmäisenä tule mieleen sotalapset, joilla Suomessa tarkoitetaan suomalaisia, toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin siirrettyjä lapsia. Nyt jo iäkkäiden sotalasten kokemukset suomesta, ruotsista ja muista kielistä ovat kuitenkin ainutlaatuisia Suomen sosiaalihistoriassa, ja siksi ne ovat tutkimisen arvoisia.
Tunteet ja asenteet
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Kunnan nimellä on väliä
Ulla Hakala, Paula Sjöblom
Kunnan nimellä on asukkaille suuri merkitys. Kotikunnan nimen muuttaminen voi herättää kiihkeitä tunteita, minkä vuoksi kuntaliitostilanteissa pitäisi käsitellä perusteellisesti myös nimikysymystä. Tämä käy ilmi Turun yliopiston tutkijoiden tekemästä selvityksestä.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Polku, solmu ja silta tarvitsevat nimensä
Sami Suviranta
Lähiympäristössämme on monenlaisia paikkoja, joista puhumiseen tarvitsemme nimiä. Nimistönsuunnittelu palvelee näitä asukkaitten tarpeita. Nimiä annetaan paitsi asuinalueille, kaduille ja puistoille myös muun muassa silloille, alikuluille ja pallo- ja leikkikentille. Jotta asukkaat voivat ottaa suunnitellun nimen myös käyttöönsä, tarvitaan kilpiä, karttoja ja tiedotusta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Helsinki, Hesa vai Stadi
miten Helsingistä puhutaan?
Terhi Ainiala, Hanna Lappalainen
Helsinki tunnetaan myös Hesana ja Stadina. Perinteisesti Hesaa on pidetty muualla asuvien ja muualta muuttaneiden ja Stadia taas paljasjalkaisten käyttämänä. Missä määrin helsinkiläiset käyttävät näitä slanginimiä, ja mitä nimien käyttö voi kertoa identifioitumisesta helsinkiläiseksi?
Tunteet ja asenteet
Onnela ja Ryysyranta
rakkaan paikan monet nimet
Sanna Rask
Vapaa-ajanasuntojen nimet kertovat paitsi paikasta myös mielikuvista, joita mökkiin ja koko sen ympäristöön halutaan liittää. Mielikuvat ovat enimmäkseen myönteisiä, mutta usein myös humoristisia, joskus jopa ironisia.
Paikannimet
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Sirkka Paikkala
Tänä vuonna vietetään Suomessa Euroopan rakennusperintöpäiviä (European Heritage Days, Journées européennes du Patrimoine) paikannimien merkeissä. Rakennusperintöpäivät ovat kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään Euroopan neuvoston aloitteesta. Päivien päätapahtumat ajoittuvat neuvoston jäsenmaissa yleensä syyskuun toiseen viikonloppuun, mutta paikallisesti – esimerkiksi kouluissa – teemaa voidaan tarkastella pitkin vuotta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Kadunnimet ja identiteetti
Marja Viljamaa-Laakso
Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Nimien avulla määritellään paikat ja opastetaan perille, mutta samalla ne myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Marja Viljamaa-Laakso toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa nimistönsuunnittelijana. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kansainvälisessä fennougristikongressissa Jyväskylässä viime elokuussa.
Tunteet ja asenteet