Siirry sisältöön

duodecim-seura

Perimätieto ja genomitieto

Sari Maamies

Kysymys: Voiko ihmisen perimästä eli genomista puhuttaessa käyttää vierasperäistä termiä genomitieto, vai voisiko sen korvata …

Kysyttyä

Lääketieteen sanastolautakunta
Umpikalevalaista pakkosuomea vai lääkärilatinasta kaikille ymmärrettävää?

Lauri Saarela

Duodecim-seuran lääketieteen sanastolautakunta perustettiin kolmekymmentä vuotta sitten suomenkielisen lääketieteen sanastotyön tueksi. Sen työn tulokset näkyvät parhaimmillaan meidän kaikkien arjessa.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kokemuksia lääketieteen kielen tarkistamisesta

Riina Klemettinen

Lääketieteen kysymyksiä käsittelevän Aikakauskirja Duodecimin pitkäaikainen kielentarkistaja Risto Haarala jäi toimestaan eläkkeelle vuoden keväällä 2011. Siitä alkoi oma seikkailuni kielentarkistajana lääketieteen maailmassa. Olen löytänyt äidinkieleni sisältä uuden kielen.

Kieli ja työelämä

Agricolasta alettu, mutta yhä haasteita riittää
Näkökulma lääketieteen suomeen

Juhani Kellosalo

Lääketieteen suomenkielisen sanaston aktiivinen kehittäminen aloitettiin jo 1800-luvulla. Työn näkyvin tulos on Lääketieteen termit -suursanakirja. Sanakirjan päätoimittaja kohtaa työssään monenlaisia näkemyksiä erikoisalan termistön kehittämisestä.

Erikoisalojen sanat

Voiko lääkäriä ymmärtää?

Tero Kivelä

Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Lääketieteen termejä asiantuntijoille ja muillekin

Maija Länsimäki

Suomessa on julkaistu lääketieteen erikoissanastoja jo yli sadan vuoden ajan. Hakusana on yleensä ollut latinaksi, …

Artikkeli

Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?

Veli Matti Huittinen

Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.

Erikoisalojen sanat