adjektiivit
Kuinka vanha on kolmekymppinen?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mikä on kolmekymppisen ikähaarukka numeroin? Vastaus Asia on yllättävän mutkikas. Periaatteessa voi ajatella, että …
Merkitys
Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?
Riitta Korhonen
Kysymys: Alakoululaiseni äidinkielen oppikirjassa kerrotaan, että järjestysluvut olisivat adjektiiveja. Eivätkös ne ole lukusanoja? Vastaus: Järjestysluvut, …
Kysyttyä
Saitko kelvon selkäsaunan?
Heikki Hurtta
Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan …
Kysyttyä
Murresanakirjojen naiset ja miehet
Outi Toijanniemi
Suomessa on viime vuosina julkaistu useita kansanomaisia murresanakirjoja, jotka kuvaavat sekä laajempien murrealueiden että yhden …
Murteet ja slangi
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Kysyttyä
Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas
Leija Arvassalo
Koulupäivän viihtyvyyttä halutaan parantaa, otsikoi muuan sanomalehti hiljattain. Onkohan tarkoitus todella ollut sanoa, että koulupäivän …
Kysyttyä
Suomen kielen lautakunnan suosituksia
Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.
Suomen kielen lautakunta
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Keskustelua
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Aila Mielikäinen
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Artikkeli