Sanalla akatemia on suomen kielessä kaksi merkitystä: 1) ’alansa ylin oppilaitos, korkeakoulu, yliopisto’ ja 2) ’tieteiden tai taiteiden edistämiseksi perustettu, alansa korkeimpia saavutuksia edustava seura tai yhtymä’.

Alkuaan akatemia on kreikkalainen paikannimi. Se oli tarusankari Akademokselle pyhitetty puisto, jossa Platon opetti; Platonin akatemia tarkoittaa sekä koulukuntaa että oppilaitosta. Eri maihin perustivat ruhtinaat ja kuninkaat 1600—1700-luvulla akatemioita. Tunnetuin akatemia on Ranskan akatemia (Académie française, jonka Richelieu perusti 1635). Muista akatemioista mainittakoon Pietarin tiedeakatemia, nykyinen Neuvostoliiton tiedeakatemia (perustettu 1724), Real Academia Española (1713), Svenska akademien (1786) ja Deutsche Akademie der Wissenschaften zu Berlin (aik. Preussische Akademie, 1700). Samaan perinteeseen liittyi myös 1948 toimintansa aloittanut Suomen Akatemia, jonka jäsenten velvollisuutena oli suorittaa alaansa kuuluvaa luovaa työtä ja ohjata nuoria tieteen ja taiteen harjoittajia. Kun Suomen Akatemian toiminta tällaisessa muodossa loppui vuonna 1970, säilytettiin nimi uudessa valtionhallinnon organisaatiossa.

Suomessa sana akatemia esiintyy ’korkeakoulua, alansa ylintä oppilaitosta’ tarkoittavassa merkityksessä nimissä Sibelius-akatemia ja Kuvataideakatemia. Tästä merkityksestä etääntyneessä käytössä akatemia on nimissä Työväen Akatemia, Pohjolan kansanakatemia ja Pohjoismainen kesäakatemia. Nykykielessä ei kuitenkaan ole nähtävissä sellaista käyttöä, josta Iso tietosanakirja vuonna 1931 varoittaa: ” – – puhumattakaan laitoksista, jotka nimeä väärinkäyttäen väittävät olevansa ’räätäliakatemioita’, ’keittotaitoakatemioita’ ym.”

Sanan toisen päämerkityksen mukaisessa käytössä akatemia on nimissä Suomalainen Tiedeakatemia, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland. Pohjoismaiden vastaavien laitosten suomenkielisiä nimiä ovat Ruotsissa Kuninkaallinen sotatieteen akatemia ja Kuninkaallinen tiedeakatemia, Norjassa Valtion taideakatemia ja Länsi-Norjan taideakatemia.

Lautakunta esittää, että sanan akatemia käyttö rajattaisiin hyvin selvästi nykyisiin päätehtäviinsä 1) osoittamaan alansa ylintä oppilaitosta, korkeakoulua, yliopistoa ja 2) tieteiden tai taiteiden edistämiseksi perustettua, alansa korkeimpia saavutuksia edustavaa seuraa tai yhtymää.

Sana instituutti on lähtöisin latinan sanasta institutum ’järjestely’, jonka taustalla on verbi instituere ’järjestää’. Suomen kielessä sanalla instituutti on nykyään merkitys ’tieteellinen laitos, tutkimuslaitos’. Huomattakoon, että ruotsin sanalla institut on paljon laajempi merkitys; se tarkoittaa myös ’opistoa’.

Sana instituutti esiintyy esimerkiksi jo vanhentuneessa yhdyssanassa kieli-instituutti sekä mm. nimissä Neuvostoliittoinstituutti, Suomen Ateenan-instituutti, Helsingin kriminaalipoliittinen instituutti, Pohjoismainen kansanrunousinstituutti, Goethe-instituutti, Pohjoismainen Afrikkainstituutti ja Pohjoismainen saamelaisinstituutti. Viime aikoina sanaa instituutti on alettu käyttää väljemmin, ruotsin mallin mukaan myös erilaisten oppilaitosten nimissä, esimerkiksi ATK-instituutti, Markkinointi-instituutti, Haaga Instituutti ja K-instituutti. Lisäksi sanaa on ruvettu käyttämään vieläkin väljemmin erilaisten kursseja järjestävien liikelaitosten nimissä, esimerkiksi Suomen Luontaisterapia-instituutti.

Normatiivisia ohjeita antavan Suomen kielen perussanakirjan ensimmäisessä osassa on sanan instituutti merkitys määritelty yksiselitteisesti ’tieteelliseksi laitokseksi, tutkimuslaitokseksi’. Jotta sanan instituutti merkitys ei hämärtyisi, ei ole suotavaa laajentaa suomessa instituuttia tarkoittamaan liian monenlaisia oppilaitoksia tai liikelaitoksia. Siksi lautakunta esittää, että sanan instituutti käyttö pyrittäisiin vastaisuudessa rajoittamaan vain tieteellisten laitosten ja tutkimuslaitosten sekä vähintään opistotasoista koulutusta antavien oppilaitosten nimiin.

Sana seminaari on peräisin latinan sanasta seminarium, joka tarkoittaa ’taimitarhaa’. Nykykielessä seminaari tarkoittaa 1) (yliopisto-opinnoissa) tieteellisiin tutkimusmenetelmiin perehdyttävää harjoituskurssia, (laajemmin) määräaihetta käsittelevää esitelmä- ja keskustelusarjaa sekä 2) (ortodoksista) pappienvalmistuslaitosta. Sanalla on ollut myös merkitys ’kansakoulunopettajain valmistuslaitos’. Nykykäytössä tavalliset seminaarin esiintymät liittyvät laajentuneeseen merkitykseen ’määräaihetta käsittelevä esitelmä- ja keskustelusarja’, esimerkiksi suomalais-neuvostoliittolainen kirjailijaseminaari, Turun lyriikkaseminaari, auto- ja konekorjaamoiden työturvallisuusseminaari, vientipäällikköseminaari, kirjoittajaseminaari, kirjailijaseminaari. Jotenkin hämärtynyttä seminaari-sanan käyttö saattaa olla sellaisissa yhteyksissä kuin taideseminaari ja sävellysseminaari.

Lautakunnan käsityksen mukaan seminaarille on olennaista se, että mukanaolijat osallistuvat aktiivisesti seminaarin työskentelyyn, pelkkä kuuntelu ei ole seminaarityöskentelyä. Lautakunta suosittaa, että yliopisto-opintoihin liittyvän tehtävän lisäksi sanaa seminaari käytettäisiin vain ilmaisemaan ’määräaihetta käsittelevää esitelmä- ja keskustelusarjaa’.