Ehkä rankin kisa ikinä? Kuva: Jari J. Heino. Vastavalo.
Kirjoittajat ja editoijat joutuvat usein arvioimaan tyylillistä vaihtelua, jota nykyisessä kirjoitetussa kielessä on paljon. Nyt tarkasteltava ilmaustyyppi on tyyliltään rennohko, eikä se sovi kaikenlaisiin teksteihin ja tekstikohtiin. Jos omaa tai toisen tekstiä haluaa editoida, ei ole vain yhtä ratkaisua, mitä ilmauksen tilalla käyttäisi.
Kirjoitukseni aluksi kuvaan lyhyesti ikinä-sanan vanhoja käyttötapoja. Sen jälkeen keskityn uudempaan, etenkin 2000-luvulla yleistyneeseen käyttötapaan eli otsikossakin mainittuun ilmaustyyppiin ja sen yhteyksiin nettiteksteissä.
Käsittelen lyhyesti myös vastaavaa koskaan-sanan käyttöä sekä kuvaan, miten aivan käytännössäkin voi avata tai estää tiedeuutisen otsikon solmun, joka voi syntyä, kun otsikkoon päätyy ilmaustyyppi harvinaisin ilmiö koskaan.
Ikivanha ikinä-sana
Ikinä-sanan uudenlainen käyttötapa on yleistynyt etenkin 2000-luvulla. On kuitenkin tärkeää huomata, että ikinä-sana on suomen kielessä ikivanha, ei siis mikään uutuus.
Ikinä-sanalla on vanhastaan monenlaisia käyttötapoja, jotka ovat tuttuja niin yleiskielestä kuin murteistakin. Ikinä (murteissa myös ikiin, ikines, ikinäs, ikuna, ikänä, ikään) esiintyy usein kielteisissä tai kysyvissä yhteyksissä, ja silloin sen merkitys on ’koskaan, milloinkaan, missään tapauksessa, missään nimessä’:
a) Oletko ikinä polttanut? (’koskaan’)
b) Älä ikinä unohda juuriasi. (’koskaan’)
c) Ikinä en olisi uskonut sellaista tapahtuvan. (’koskaan’)
d) Ei ikinä asia ole noin! (’missään tapauksessa’)
Vaikka ikinä on usein jokseenkin synonyyminen koskaan- ja milloinkaan-sanojen kanssa (a–c), näin ei aina ole. Vahvistava ikinä sopii myös sellaisiin yhteyksiin, joihin koskaan ja milloinkaan eivät käy (d).
Eroa on myös siinä, että ikinä-sanalla on lisäksi samantyyppisiä merkityksiä kuin ilmauksilla tahansa, hyvänsä, sitten, vain, suinkin.
e) Kuka ikinä oletkin, olet tervetullut joukkoomme. (’tahansa’)
f) Tulkaa, jos vain ikinä pääsette. (’suinkin’)
Ikinä-sanan uudenlaisia käyttötapoja
Etenkin 2000-luvulla on yleistynyt ikinä-sanan uudenlainen käyttö, sellainen kuin rankin kisa ikinä. Marjatta Vilkamaa-Viitala kirjoitti tästä ikinä-sanan käytöstä Kielikellossa 1/2008 seuraavasti:
Varsinkin nuorten lehti- ja verkkokirjoittajien teksteissä on viime aikoina [2000-luvun alkuvuosina] alkanut näkyä uudenlaista ikinä-sanan käyttöä. – – Esimerkeissä ikinä-sanan käyttö poikkeaa siitä, mihin suomenpuhuja on tottunut: se esiintyy samanlaisessa lauseopillisessa ympäristössä – eräänlaisena superlatiivin vahvikkeena – kuin englannin ever-sana (”Citizen Kane is the best film ever”).
Vilkamaa-Viitala havainnollisti ilmiötä mm. seuraavanlaisin esimerkein: helpoin vaate ikinä, paras matkakohde ikinä, ehkä rohkein tekoni ikinä. Samoihin aikoihin huomiota herätti lastenmusiikkiyhtyeen kappaleen nimi Paras päivä ikinä – tässäkin sama rakennehahmo. Kirjoittaessani tätä juttua vuonna 2020 monien huulilla on puolestaan kotimaisen, räävittömäksikin kuvatun komediasarjan nimi Paras vuosi ikinä.
Näissä esimerkeissä esiintyy sama kolmiosainen rakennehahmo eli konstruktio. Kutsun sitä superlatiivikonstruktioksi. Sen ensimmäinen osa on adjektiivin superlatiivi (paras, helpoin, rohkein), toinen osa on jokin substantiivi (päivä, vuosi, vaate, teko), ja kolmannen osan muodostaa ajanilmaus ikinä, jonka tilalla voi esiintyä myös koskaan tai milloinkaan.
Konstruktio on kieliopillisesti jäsentynyt pala kieltä. Sillä on tietynlaisen rakenteen lisäksi omanlaisiaan merkityspiirteitä ja sille ominaisia tyypillisiä käyttötapoja ja ‑yhteyksiä.
Esitän havaintoja superlatiivikonstruktion käytöstä nettiteksteissä. Niissä sen ominta kotipaikkaa näyttäisi olevan rennohko, usein affektiseksi ja omaääniseksi luonnehdittava teksti, esimerkiksi blogi.
Nettiuutisissa kyseinen konstruktio esiintyy usein haastateltavan repliikissä, ja sitä kautta se voi päätyä jopa nostoksi uutisjutun otsikkoon eli varsin näkyvälle paikalle.
Myönteisiä ja kielteisiä tunteita
Superlatiivikonstruktiota käytettäessä puheeksi nostetaan jokin inhimillisen elämän ja kokemisen osa-alue, josta esitetään tunteikas arvio. Myönteisissä yhteyksissä esiintyvät esimerkiksi seuraavanlaiset muodosteet:
helpoin ~ ihanin ~ paras juustokakku ~ toukokuu ~ kesätyö ikinä
Kielteisissä yhteyksissä esiintyy mm. seuraavia yhdistelmiä:
kamalin ~ raskain ~ tylsin vaalitentti ~ hotelli ~ bändi ~ kevät ~ video ikinä
Konstruktio voi esiintyä myös monikossa:
helpoimmat ~ kaameimmat ~ pahimmat smoothiet ~ käännöstekstit ~ hiusmokat ikinä
Kolmiosaisen konstruktion ensimmäistä ja toista osaa on mahdollista laajentaa määrittein. Mukana voi olla vaikkapa epävarmuuden ilmaus (ehkä, kenties), adjektiivia vahvistava ilmaus (kaikkein) tai toinen adjektiivi, kuten seuraavassa esimerkissä:
kenties kaikkein vaikutusvaltaisin yksittäinen jalkinemalli ikinä
Toisaalta adjektiivin tapaan voidaan käyttää myös verbin partisiippimuotoa määritteineen:
fiksuiten käytetty raha ikinä
Tyylistä toiseen
Superlatiivikonstruktio on tyyliltään rennohko, puheenomainen tai arkinen. Sen avulla voidaan hakea huomiota asiatekstissä. Ehkäpä juuri huomioarvonsa vuoksi konstruktiota käytetään säästeliäästi eli yleensä vain kerran samassa tekstissä – tai korkeintaan kaksi kertaa, jos se leipätekstin lisäksi nostetaan myös otsikkoon.
Superlatiivikonstruktion tilalle voi usein harkita muita ilmaustyyppejä, esimerkiksi seuraavanlaisia ratkaisuja:
järkyttävin juttu ikinä > järkyttävintä mitä voin kuvitella; mitä järkyttävin tapahtuma; järkyttävin asia, joka lähipiirissäni on tapahtunut; erittäin järkyttävä asia
rankin kisa ikinä > erittäin ~ todella ~ hyvin rankka kisa; rankin mahdollinen kisa; mitä rankin kisa; kaikkien aikojen rankin kisa; urani (elämäni) rankin kisa; toistaiseksi rankin kisani; tähänastisista kisoistani rankin; erittäin rankka kisa
Seuraavaksi tarkastelen lähemmin superlatiivikonstruktion käyttöä urheilu-uutisten ja tiedeuutisten otsikoissa. Millaisia ovat rankin X ikinä -tapaukset, ja mitä niillä tehdään teksteissä? Entä sopiiko vastaava koskaan-konstruktio tiedeuutiseen?
Urheilu-uutinen ja ”rankin kisa ikinä”
Urheiluaiheisissa nettiteksteissä superlatiivikonstruktio toimii eräänlaisena kokemusreferaattina. Sen avulla voidaan tiivistää (ammatti)urheilijan raskas uurastus ja subjektiivinen kokemus muutaman sanan mittaiseksi, otsikkoonkin sopivaksi nostoksi. Rankaksi arvioitava asia voi olla urheilusuoritus, kilpailu tai harjoituskausi, kuten seuraavissa verkkouutisten otsikoissa:
Janne Ahonen: Rankin kauteni ikinä (Yle, 22.2.2011, päivitetty 25.2.2011)
SPV:llä [Seinäjoen Peliveljillä] rankin harjoituskesä ikinä (Ilkka 20.9.2012)
Jari-Matti Latvala: Fyysisesti rankin kilpailu ikinä (SuomiF1-sivusto, 21.5.2017)
Ikinä-sanan paikalla voi esiintyä myös koskaan:
Vainio taisteli Dohan maratonin maaliin: Rankin kokemus koskaan, Suomi-paita päällä ei voi keskeyttää (Yleisurheilu.fi-sivusto, 28.9.2019)
Verkkojuttujen silmäily paljastaa, että rankin X ikinä -tyyppinen arvottava otsikko laaditaan yhden tai useamman repliikin pohjalta. Kiteytykselle tai nostolle on vastinpari leipätekstissä, vaikka se ei toistu siellä aivan sellaisenaan. Leipätekstissä urheilijan omaa kokemusta on mahdollista sanoittaa pidemmin kuin otsikossa, esimerkiksi tähän tapaan:
– Oli rankin kisa, mitä ikinä olen hiihtänyt. Ihan älyttömän rankka rata, loivaa nousua ei ollenkaan, kaikki jyrkkiä nousuja. (hiihtäjä Jasmin Kähärän sitaatti, Länsi-Savo 8.4.2018)
– Ehkä rankin suoritus, jonka olen ikinä kokenut, mutta selviydyin kuitenkin maaliin saakka. Olihan tämäkin omanlainen kokemuksensa, Vainio totesi Yle Urheilulle. (maratoonari Alisa Vainion sitaatti, Yle 28.9.2019, päivitetty 30.9.2019)
Otsikon nostot Rankin kauteni ikinä ja Rankin kokemus koskaan ovat tyyliltään kevyehköjä poimintoja. Ne kaiuttavat urheilijan omaa, persoonallista ääntä.
Mutta voisiko superlatiivikonstruktio sopia vakavahenkiseksi tarkoitetun tiedeuutisen otsikkoon? Kenen ääntä se silloin kaiuttaisi?
Tiedeuutinen ja ”harvinaisin ilmiö koskaan”
Tiedeuutisen tekstilajikonventiot ovat toisenlaiset, samoin lukijan odotukset tekstiä ja käsittelytapaa kohtaan. Rankin X ikinä -tyyppinen superlatiivikonstruktio on pelkistävä ja arvottava, ja sitä käyttäen otsikkoon tuotetaan usein kärjistys ja subjektiivinen ääni. Entä jos kuvattava asiantila onkin abstrakti ja mutkikas eikä jutussa ole haastateltavaa, jonka subjektiivinen ääni voisi kuulua otsikossa?
Tiedeuutisen otsikon laatija voi joutua mahdottoman eteen, jos otsikossa tärkeätä on sen erikoinen muoto enemmän kuin asiasisältö. Hyvään lopputulokseen on vaikea päästä myös silloin, jos esimerkiksi englanninkielinen otsikko yritetään kääntää jäljittelemällä liiaksi otsikon alkuperäistä rakennetta.
Kuvattava asia asettaa rajoituksia. Urheilija voi peilata yksittäistä kisaa muihin kokemiinsa ja arvioida, että juuri käyty kisa oli rankin mahdollinen (hänen näkökulmastaan), siis ”rankin kisa ikinä”. Vertailukohtana toimii silloin hänen oma kokemusmaailmansa ja -piirinsä. Tiedeuutisen näkökulma on kuitenkin yleensä – ellei väistämättä – laajempi kuin yksittäisen urheilijan tai muun yksilön näkökulma.
Myös arviointien esittämiselle on erilaiset perusteet. Esimerkiksi maailmankaikkeuden ilmiöiden tyhjentävä arviointi on inhimillisesti katsoen mahdotonta ja jo sellaisen yrittäminen voi johtaa umpikujaan tiedeuutisen otsikossa. Niin on käynyt tässä esimerkkitapauksessa:
Pimeän aineen etsijät näkivät harvinaisimman ilmiön koskaan (uutisen otsikko julkaisupäivänä 26.4.2019)
Pimeän aineen ilmaisin havaitsi harvinaisimman koskaan havaitun ilmiön (uutisen otsikko myöhemmin, haettu 6.6.2019)
Pimeää ainetta etsivä laite havaitsi toistaiseksi harvinaisimman ilmiön koskaan. (uutisen avauslause 30.4., haettu 6.6.2019)
Yhdistelmä toistaiseksi + harvinaisin (+ ilmiö)+ koskaan, on merkitykseltään ristiriitainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Abstrakteja ajanilmauksia on siinä kaksi, ja ne ovat keskenään kovin erilaisia (toistaiseksi ja koskaan). Lukijan kannalta selkeämpi olisi vähemmän konstaileva otsikko, esimerkiksi Pimeää ainetta etsivä laite havaitsi erikoisen (harvinaisen, poikkeuksellisen) ilmiön. Joihinkin yhteyksiin voisi sopia myös tähänastisista harvinaisin tai kaikkien aikojen harvinaisin (tuntemamme ilmiö).
Tiedon rajallisuuden ja varmuusasteen osoittaminen sekä sen oikeanlainen suhteuttaminen on erityisen tärkeätä tiedeuutisissa. Myöskään otsikossa ei pidä johtaa lukijaa harhaan.
Entä mitä tämä tarkoittaa ihan konkreettisesti? Hyvän vertailukohdan edelliselle tekstille tarjoaa samaa aihepiiriä edustava toinen tiedeuutinen. Jo sen otsikkoon sisällytetty muotoilu rajuin tunnettu gammapurkaus vihjaa tiedon rajallisuuteen:
Avaruudessa havaittiin rajuin tunnettu gammapurkaus – onneksi ei Linnunradassa, sillä se olisi voinut olla loppumme (otsikko, Yle.fi, Tiede, 26.11.2019)
Tarvitaan siis monipuolisempia ja yleensä hieman pidempiä ilmaisukeinoja, jotta otsikon sisältöä voidaan säätää tarkemmin. Rajuin tunnettu gammapurkaus on täsmällisempi ilmaus kuin Rajuin gammapurkaus ikinä. Vastaava tehty-, tekemä-konstruktio esiintyy myös jutun ingressissä ja myöhemmin leipätekstissä, jossa asiaa kuvataan yksityiskohtaisemmin ja laveammin.
Tammikuun 14. päivä 2019 havaittiin avaruudessa gammapurkaus, joka oli voimakkain tutkijoiden koskaan rekisteröimä räjähdys. Se oli todennäköisesti supernovaräjähdys eli suuren tähden kuolema. Jos purkaus olisi tapahtunut Linnunradassa, emme olisi enää lukemassa tätä artikkelia. (ingressi, Yle.fi, Tiede, 26.11.2019)
Viime viikolla ilmestyneessä Nature-lehdessä julkaistiin tutkimus gammapurkauksesta, joka havaittiin 14. tammikuuta 2019. Se oli voimakkain koskaan havaittu tällainen purkaus, ja siten se on voimakkain tiedossamme oleva räjähdys sitten maailmankaikkeuden alun. (leipäteksti, Yle.fi, Tiede, 26.11.2019)
Asiallisia tiedeuutisia luetaan erilaisin odotuksin kuin viihdeuutisia, ja tiedeuutisissa ilmaisun tarkkuudella on muutenkin tiukemmat vaatimukset. Voimakkain gammapurkaus ikinä olisi kaikessa yleistävyyden pyrkimyksessään naiivi – onhan voimakkuuksia voitu mitata vain pienen hetken verran ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden historiassa. Pätevämpää ja uskottavampaa on todeta, että purkaus on tutkijoiden rekisteröimistä mittauksista voimakkain tai voimakkain tiedossamme oleva räjähdys.
Tiedeuutisen genreen kuuluu neutraali asiatyyli, jota vasten uutisen asiasisältö nousee keskiöön ja ensisijaiseksi. Myös kohderyhmällä on väliä. Jos Ylen tiedeuutisesta Avaruudessa havaittiin rajuin tunnettu gammapurkaus tehtäisiin lasten tiedeuutinen, sen otsikoksi saattaisi sopia Ehkä rajuin gammapurkaus ikinä.
Tutustu Kielitoimiston ohjepankin suositukseen: