Poikkeusvuosi jatkuu. Epänormaalista on alkanut tulla normaalia. Kasvosuojat eli -maskit ovat yleistyneet katukuvassa, ja turvavälikäyttäytyminen sujuu useimmilta jo rutiinilla. Julkisten tilojen pärskesuojia, kuten palvelupisteiden koronapleksejä ja henkilökunnan kasvovisiirejä, ei enää ihmettele kukaan.
Keittiön kaappeihin ostetaan hyvin säilyvää ja helposti valmistettavaa koronaruokaa, sillä koronaoireet voivat viedä testausjonon kautta nenänielunäytteen ottoon. Yksityisellä palveluntarjoajalla koronatestissä käyvän henkilön seuralainen saattaa samalla käynnillä ottaa herätetestin itselleen. Testitulosta odotellessa voi jättäytyä omaehtoiseen karanteeniin.
Koronajäljittäjät tekevät pitkää työpäivää tartuntamäärien kasvettua uudelleen kesän jälkeen. Tartuntaketjuja jäljitetään älypuhelimeen ladattavan koronasovelluksen avulla, ja verkossa koronabotti neuvoo koronaoireisiin liittyvissä kysymyksissä sekä ohjaa ajanvaraukseen. Tartunnan haistavia koronakoiria koulutetaan työskentelemään esimerkiksi lentokentällä.
Toinen aalto
Koronavirusepidemian toinen aalto käynnistyi Suomessa loppukesästä 2020. Suomen hallitus laati yhdessä asiantuntijoiden kanssa toimintaohjeet epidemian etenemisen kolmeen eri vaiheeseen: perustasolle, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen, joihin kuhunkin liittyviä suosituksia ja rajoituksia annetaan etupäässä alueellisesti, kuten maakunnittain.
Viruksen kiihtymisen ja leviämisen myötä uutisotsikoihin ovat nousseet eri puolilla maata todetut korona- tai tartuntaryppäät (tai -rypäät tai -ryvästymät), jotka muodostuvat samaan tartuntaketjuun kuuluvista samanaikaisista tartunnoista. Koronatapausten ilmaantuvuutta tarkkaillaan; ilmaantuvuusluku tarkoittaa todettujen tautitapausten määrää 100 000:ta asukasta kohden kahden viikon aikana.
Kuten keväällä, edelleen keskustellaan, millaisissa paikoissa tai tilanteissa virus voi superlevitä. Lehtikirjoituksissa joukkoliikenteen on pelätty muodostuvan viruskeskittymäksi ja nuorison kokoontumispaikkojen koronakirnuiksi.
Koronatieto lisääntyy
Koronatartuntojen ja -kuolemantapausten määrä kasvaa, mutta myös koronatutkimus ja sen tuottama tieto lisääntyvät. Suomalaiset yliopistotutkijat ovat selvittäneet muun muassa eri-ikäisten ihmisten vastustuskykyä koronavirusta vastaan sekä kehittäneet uutta diagnostiikkaa ja lääkehoitoja. Keväästä lähtien Suomen maskiviestintä on hakenut muotoaan, mutta maskiohjeistus on täsmentynyt, kun tutkittua tietoa kasvomaskien käytön hyödyistä on saatu.
Eräissä maissa on testattu, onko viruksen monistumista estävästä ja sairausaikaa lyhentävästä remdesiviiristä apua koronataudin hoidossa. On myös saatu vahvistusta sille, että aiemmin podetuista, harmittomista kausikoronainfektioista jää ihmisen elimistöön vasta-aineita, jotka saattavat tarjota ristikkäissuojan eli risti-immuniteetin myös koronatautia vastaan. Tavallista flunssaa aiheuttavat kausikoronavirukset kun ovat covid-19-viruksen kaukaisia sukulaisia.
Tavallista flunssaa aiheuttavat kausikoronavirukset ovat covid-19-viruksen kaukaisia sukulaisia.
Jotkut tartunnan saaneet sairastavat pitkittynyttä muotoa, pitkää koronaa (englanniksi long covid; pitkittyneitä oireita kokeviin ihmisiin viitataan sanalla long hauler). Pitkä korona voi aiheuttaa kuukausien ajan muun muassa särkyjä, kuumeilua, uupumusta ja neurologisia oireita.
Maailmalla lääkeyritykset ovat testanneet koronan rokoteaihiota, mutta luotettaviin tuloksiin pääseminen vie aikansa. Rokotetestauksen kolmannen vaiheen kokeessa eli faasi kolmen kokeessa testihenkilöitä on kymmeniätuhansia. Rokotteen hyväksymismenettelyä nopeuttaa juokseva arviointi, jossa rokotteen tehoa ja turvallisuutta arvioidaan sitä mukaa kun koetuloksia tulee.
Hevonen ja juusto havainnollistamassa
On tärkeää, että koronatietoa jaetaan ja suosituksia annetaan helppotajuisesti. Korkeasaaren eläintarha ohjeistaa kaikenikäisiä asiakkaitaan pitämään vieraisiin seurueisiin turpavälin eli niin suuren etäisyyden, että hevonen mahtuisi väliin.
Asiantuntijat muistuttavat, että Suomessakin yleisesti noudatettu koronavartti on karkea yleistys, joka on luotu tartunnan jäljityksiä tekevien avuksi. 15 minuutin altistusta on pidetty riskirajana koronaviruksen tarttumiselle, mutta se voi tarttua lyhyemmässäkin altistustilanteessa. Ilmavälitteisesti virus voi tarttua turvavälisuosituksia pidempienkin välimatkojen päästä.
Emmental-puolustukseksi tai reikäjuustomalliksi kutsuttu mallinnus kuvaa hyvin sitä, että mikään turvatoimi, kuten maskin käyttö tai nopea testaaminen, ei yksinään ratkaise koronaviruksen leviämistä. Hyödyn muodostavat torjuntatoimet yhdessä. Vaikka viruspartikkelit pääsisivät ”juustosiivujen” ketjussa usean ”reiän” läpi, niiden eteneminen todennäköisesti katkeaa jossakin vaiheessa seinään.
Koronamatkalla maakunnissa
Talouselämä on kokenut kuluneena vuonna kovia. Monille yleisötapahtumien järjestäjille vuosi on ollut koronalimbo, kun järjestettäväksi aiottua tapahtumaa on voinut kuvata vain yhdellä sanalla: peruttu. Eräiden alojen yrityksillä kuitenkin pyyhkii hyvin. Vaikeina aikoina korostuu niin kutsuttu huulipunailmiö, kun ihmiset hakevat arkeensa pientä, edullista hemmottelua. Esimerkiksi kukkien kotiin tilaaminen on lisääntynyt, ja kukista on ollut jopa pulaa.
Monen suomalaisen koronamatkailu on suuntautunut kotimaan luontoon ja maaseudulle, mikä parhaissa tapauksissa on ollut piristysruiske maakuntien näkyvyydelle. On myös vietetty lähilomaa omassa kotikunnassa tai -kaupungissa. Englanniksi sitä nimitetään sanaleikillä staycation (stay ’pysyä, oleilla’ + vacation ’loma, lomamatka’).
Ulkomaanmatkailussa on koko vuoden ollut syytä käyttää harkintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi alkusyksystä kolmeen kategoriaan jakautuvan liikennevalomallin eri maiden koronariskin arvioimisen avuksi. Karttaan on merkitty punaisella ne maat, joihin ei kannata lähteä. Vihreällä merkityissä maissa tartunnan riski on samansuuruinen kuin Suomessa, joten täysin koronaturvallista niihinkään matkustus ei ole.
Jotkut maat ovat suunnitelleet, että koronan sairastaneille voisi testien perusteella myöntää immuniteettitodistuksen, jonka saatuaan voisi matkustaa ja käydä töissä normaalisti. Immuniteetti- eli viruspasseja ei kuitenkaan tiettävästi olla myöntämässä missään.
Me maskinaamat
Korona-aikaa kenties konkreettisimmin kuvaava yksittäinen esine on kasvomaski. Hyvän yskimishygienian ja muun ohjeistuksen muassa annettavan maskitiedon jakaminen jatkuu. Maskisuosituksia on tiukennettu, ja suoranaisen maskipakon tai maskilain mahdollisuuttakin on pohdittu.
Kasvosuojien käytöstä on seurannut omanlaisiaan lieveilmiöitä. Silmälasien käyttäjillä lasit tahtovat mennä maskihuuruun etenkin huonosti istuvan maskin kanssa. Ihoa hautova maski saattaa pahentaa kasvojen aknea – sosiaalisessa mediassa ilmiötä kutsutaan maskneksi. Hammaslääkärit taas muistuttavat maskisuun vaaroista: kasvomaski naamalla kannattaa pyrkiä hengittämään nenällä, ettei suun kautta hengittäminen edesauta suun kuivumista ja hampaiden reikiintymistä.
Valitettava ilmiö on myös maassa lojuva maskiroska. Keittämällä desinfioitavia suojia käyttävien kotona kiehuu joka ilta maskisoppa. Samalla sanalla on lehtien sivuilla viitattu epämääräisiin maskitilauksiin sekä epäselvään maskiohjeistukseen.
Maskinkäyttäjien ja -tuottajien luoma maskimuoti osoittaa, että kasvosuojien käytöstäkin voi nostaa hauskimmat puolet esiin. Kangasmaskin voi kuosi- ja koristeluvalinnalla suunnitella käyttäjänsä elämäntyyliin sopivaksi. Esimerkiksi joustavia ja ergonomisesti muotoiltuja sporttimaskeja on kaupan. Näkyviin jäävään kasvojen yläosaan voi halutessaan tehdä näyttävän maskimeikin, jossa silmiin loihditaan intensiivinen katse.
Entä mihin liittyy maskiryhti? Tämä suomalaisen keuhkolääkärin käyttämä sana viittaa kasvosuojan käytön omaksumiseen ja vakiinnuttamiseen. Hänen mukaansa paljon on kiinni siitä, miten hyvin kansalaiset onnistutaan motivoimaan maskien käyttäjiksi.
Kansa on osoittanut sopeutuvansa suosituksiin: maskinaamat yleistyvät, ja paljasnaamat ja nenänpaljastajat saattavat saada kritiikkiä koronavarovaisten ihmisten puheissa. Maskin käyttämättömyydestä tai väärinkäytöstä ripittäväksi maskipoliisiksi ei kannata ryhtyä, vaan on parempi näyttää esimerkkiä omalla hyvällä käytöksellä. Maskimyönteisyyttä edistää se tieto, että kasvomaskia käytetään enemmän muiden ihmisten kuin oman turvallisuuden vuoksi.
Vanha käsi pystyssä
Kun kokoontumisia on rajoitettu, on yhteyksiä pidetty yllä sähköisesti. Työpaikalla työskentely tai ihmisen ilmielävänä tapaaminen voi olla niin vähäistä, että nämä etätyöskentelystä poikkeavat tilanteet vaativat täsmennystä: ollaankin läsnä tai lähityössä ja käydään livetapaamisessa.
Ihmiset niin työ- kuin yksityiselämässäkin ovat vuoden mittaan sopeutuneet virtuaalikokouksiin ja -tapaamisiin. Eräs videokokousten hyvä puoli on se, että niihin riittää palaverinaama. Siis jos kokosuihkuun ei ehdi, niin riittää, että siistii naamansa ja hiuksensa palaveria varten.
Kömmähdyksiäkin sattuu. Tavattomia eivät ole esimerkiksi samassa taloudessa elävien taustaviuhahdukset videopuhelun aikana tai epähuomiossa mikrofonin auki jättämisestä aiheutuneet mikkimokat. Ainakin Teams- ja Zoom-kokoussovelluksiin on lisätty puheenvuoron pyytämistä varten käsisymboli, minkä ansiosta kokouskieleen on jo vakiintunut käsite vanha käsi, joka merkitsee vahingossa näkyviin jäänyttä käden kuvaa.
Kaikesta huolimatta yhdessä
Kun sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt, on saatettu kärsiä hymyvajareista. On riskinä, että pelkopandemia voimistuu, kun tiedätte-kyllä-mikä – eli tuttujen kesken covikka – on kuukaudesta toiseen otsikoiden ykkösaiheena. Onneksi ystäväporukasta voi sukulaisuuteen katsomatta muodostaa koronaperheen eli sellaisen joukon, jonka kesken tavataan säännöllisesti väkimäärärajoitusten puitteissa. Koronasuhteitakin on tänä vuonna syntynyt.
Yhteishengen kohottamiseen on keksitty muitakin neuvokkaita keinoja. Ravintolat ovat järjestäneet asiakkailleen etäbileitä, etävisailuja ja etäyhteislaulua. Vappuna rap-duo JVG teki virtuaalisen keikan, jota katsoi jopa 13 prosenttia suomalaisista. Suosionosoitusnappeja paineltiin yli kymmenen miljoonaa kertaa tunnin mittaisen konsertin aikana.
Maailman suurimmassa yhteisömediassa Facebookissa on entistä helpompaa jakaa läheisyyttä, sillä siellä on otettu käyttöön läheisyys-reaktio. Sydäntä halaavan, hymyilevän emoji-painikkeen avulla käyttäjät voivat osoittaa tukea niille läheisilleen, joista joutuvat olemaan erossa. Maskitsempin hengessä myös älylaitteiden maskiemojin silmiä on päivitetty iloisemman näköiseksi.
Pandemia vaikuttaa nyt ensimmäistä kertaa joulun aikaan. Pikkujoulujen viettäjille on tiedossa verohelpotusta: Verohallinnon tiedotteen mukaan yritykset voivat järjestää etäpikkujouluja verovapaasti. Korvatunturillakaan ei ole jääty neuvottomaksi, sillä etäpukki ilahduttaa jouluaattona lapsia videopuhelulla tonttujen tuodessa lahjat talonnurkalle.
Jutussa esiintyvät uudissanat on poimittu muun muassa lehtiteksteistä ja sosiaalisesta mediasta. Ne on myös kirjattu Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokantaan.
Lue lisää
Tervonen, Riikka 2020: Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta. – Kielikello 2/2020. https://www.kielikello.fi/-/koronasuosta-parvekevappuun-uudissanoja-kahden-metrin-yhteiskunnasta(avautuu uuteen ikkunaan)
Hyvärinen, Riitta – Makkonen-Craig, Henna 2020: Maskit, suojaimet ja suojukset. Välimerkkien välistä -blogi 16.4.2020. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/valimerkkien_valista/maskit_suojaimet_ja_suojukset.33713.blog(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Makkonen-Craig, Henna 2020: Lockdown, sulku ja liikkumisrajoitukset. Välimerkkien välistä -blogi 16.11.2020. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/valimerkkien_valista/lockdown_sulku_ja_liikkumisrajoitukset.35087.blog(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)