Kysymys: Milloin pouta on ruvennut tarkoittamaan sateetonta eikä pilvetöntä säätä. Harmaaseen ja sateettomaan säähän on hankala kuvitella untuvaisia poutapilviä.
Vastaus: Kielitoimiston sanakirjan mukaan pouta-sanan merkitys on ’sateeton sää’. Tässä merkityksessä sanaa käytetään myös säätiedotuksissa. Nykysuomen sanakirja on selityksessään hiukan monisanaisempi. Sen mukaan pouta on sateeton (ja usein pilvetönkin) sää, ”kaunis ilma”. Tässä selitteessä otetaan huomioon monien ajatus siitä, että poudalla sää on ainakin melko aurinkoinen.
Suomen murteiden sanakirjan entinen päätoimittaja Matti Vilppula on selvittänyt pouta-sanan merkityksiä murteissa. Vilppulan mukaan murteissa sateettomuus ei ole poudan ainoa
ehto, vaan myös pilvien määrä vaikuttaa asiaan: kun taivas on umpipilvessä, ei puhuta poudasta vaan pilvipoudasta tai nahkapoudasta. Pouta ei kaikkialla Suomessa välttämättä rajoitu edes kesään tai päivään, vaan sään voidaan sanoa muuttuvan poudaksi, kun taivas suojailman jälkeen illalla selkenee ja tulee yöpakkanen. (Ks. Matti Vilppulan Kieli-ikkuna(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) vuodelta 1998.)
Pouta-sanalla on siis kaksi erilaista merkitystä. Sääkielen terminä se tarkoittaa ylipäätään sateetonta säätä, kansa taas käyttää sanaa yleisesti suppeammassa merkityksessä tarkoittamassa mukavaa, kaunista kesäsäätä.