Lehdet
Kielenhuoltoa svetisismien varjossa
Taru Kolehmainen
E. A. Saarimaan opas Huonoa ja hyvää suomea ilmestyi 1930, aikana, jolloin kieli kytkettiin tiukasti mukaan suomalaisuuden rakentamiseen. Ajan hengen mukaisesti kielenhuolto oli paljolti uhkaavien vierasperäisyyksien torjuntaa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielenhuoltoa sähköisen asiointipalvelun äärellä
Henna Makkonen-Craig
Sähköisen palvelun kielenhuolto on oma lajinsa, jossa yhdistyvät suomen kielen asiantuntijuus, kielenhuolto, valmius tuottaa tekstiä digitaaliseen ympäristöön sekä käytettävyysajattelu. Näin luonnehtivat työnsä vaatimuksia Verohallinnon kielenhuoltajat Hanna Hinttala ja Kristiina Ådahl.
Virka- ja lakikieli
Kielenhuoltoa Tukholmassa
Riitta Eronen
Tukholmassa järjestettiin huhtikuussa Kielineuvoston ja Suomen instituutin kielenhuoltoseminaari, joka keräsi viitisenkymmentä kuulijaa – mm. ruotsinsuomalaisia …
Vähemmistökielet
Kielenhuoltoa, tekstinhuoltoa, tekstintarkistusta, koulutusta
Katariina Iisa
Kielitoimisto on tarjonnut asiakkailleen koko viisikymmenvuotisen historiansa ajan niin tekstintarkistusta kuin koulutustakin. Ensimmäiset koulutuksen tilaajat …
Artikkeli
Kielenhuoltoasenteissa eroja
Jaana Leinonen
Kielikellossa 3/2006 kerrottiin, että kielenhuollon maisema on muuttunut eikä kieltä ja kielenhuoltoa voi enää tarkastella samoista lähtökohdista kuin ennen. Miten kielenkäyttäjät suhtautuvat muutokseen? Millaisia ovat heidän asenteensa kielenhuoltoa kohtaan?
Tunteet ja asenteet
Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä
Kimmo Linkama
Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat …
Keskustelua
Kielenhuoltoterveisiä Unkarista
Harri Mantila
Kielenhuollon peruskysymyksiä on aina ollut suhtautuminen lainasanoihin. Periaatteena on ollut, että milloin käytettävissä on hyvä …
Keskustelua
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Vapautta vai rajoja? Kielenkäyttäjien näkemyksiä yritysnimistä
Linnu Märsy
Yritysnimet herättävät kielenkäyttäjissä monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Yritysnimien ärsyttävät piirteet mainitaan kuitenkin useammin kuin onnistuneet.
Tuote- ja yritysnimet
Kielenkäyttäjät sanakirja- ja kielenhuoltotyössä
Leena Joki, Riitta Korhonen
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus tekee sanakirja- ja kielenhuoltotyötä. Sanakirjat ja kielenkäytön ohjeet eivät kuitenkaan synny yksisuuntaisesti tekijöiltä käyttäjille, vaan myös käyttäjät vaikuttavat lopputulokseen erityyppisten palautteiden kautta.
Sanakirjat ja sanastot
