Siirry sisältöön

Lehdet

Kielen elämää vuonna 1954

Riitta Hyvärinen

Kansaa on aina kiinnostanut kieli, myös puoli vuosisataa sitten. Mitä tuolloin kysyttiin Kielitoimiston puhelinneuvonnassa? Entä mikä kirvoitti kansalaisia kirjoittamaan kielestä lehteen?

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielen ja maailman kohtaamisia

Sari Maamies

Ennakoi laskusuhdanne; lama lähestyy; taantuma on totta; finanssikriisin mittasuhteet pelottavat… Tämän hetken maailmantalouden tilaa kuvaava …

Toimitukselta

Kielen kilpavarustelu

Saska Saarikoski

Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹

Artikkeli

Kielen liikkeet

Riitta Eronen

Tässä Kielikellon numerossa kuvataan erilaisia suomen kielen ääripäitä, kun esillä ovat toisaalta vanha kirjasuomi ja …

Toimitukselta

Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa

Sakari Vihonen

Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹

Artikkeli

Kielen normittamisesta

Osmo Ikola

Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.

Artikkeli

Kielen sanaluvusta

Matti Sadeniemi

Kielitoimistosta tiedustellaan usein, kuinka monta sanaa suomessa on. Kummassa on enemmän sanoja, suomessa vai ruotsissa? …

Sanakirjat ja sanastot

Kielen tulee olla kaikkien saatavilla

May Wikström

”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.

Kieli ja työelämä

Kielen uusia kuvia

Irma Nissinen

Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia …

Artikkeli

Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g

Klaus Laalo

Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä …

Kirjoitusasu ja ääntäminen