Lehdet
Kevytmarkkinat
Irma Nissinen
Keveys on muotia. Hoikkuus on tavoiteltava ominaisuus ja kevyt käy kaupaksi. Gallupit kertovat suuren osan …
Artikkeli
Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa
Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies
Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.
Kieli ja työelämä
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Jaakko Anhava
Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.
Artikkeli
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Johanna Ketola
Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …
Keskustelua
Kielellisen ilmaston tutkailijat
Riitta Eronen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa paljastettiin kielenhuollon kasvot eli esiteltiin Kielitoimiston työntekijöitä. Nyt jatketaan samalla linjalla ja tutustutetaan Kielikellon lukijat kahteen uuteen henkilöön, Pirjo Hiidenmaahan ja Pirkko Nuolijärveen
Artikkeli
Kielellistä passiivisuutta: miksi me mennään?
Kaija Kuiri
Suomen kielen passiivin ominaisuuksiin kuuluu tekijän piilottaminen. Siksi passiivi on muun muassa tavallinen keino jättää ikävien asioiden tekijät nimeämättä. Toisaalta passiivia käytetään puhutussa kielessä monikon ensimmäisessä persoonassa, jossa tekijät ovat tunnetut. Ristiriidan ratkaisu löytyy passiivin merkityksestä.
Artikkeli
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielen asema puntarissa
Sari Maamies
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …
Toimitukselta
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
näin sanasto syntyi
Matti Räsänen
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Sanakirjat ja sanastot
Kielen asiantuntija linnunnimien parissa
Liisa Nuutinen
Millaisiin asioihin suomen kielen asiantuntija kiinnittää huomiota, kun hän saa pyynnön tarkistaa uusia suomenkielisiä linnunnimiä?
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
