Lehdet
”Sanasuosituksia”
Matti Punttila
Kielitoimistolla on erikoinen asema suomalaisten ajatusmaailmassa: sitä kunnioitetaan, mutta samalla sen asiantuntemusta halutaan epäillä.
Uudissanat
”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?
Yleiskieli ja puhekieli
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Virka- ja lakikieli
”seniori”
Yhdistyneet kansakunnat järjesti kesällä 1982 Wienissä kokouksen, jonka englanninkielisenä nimenä oli ”World Assembly of Aging”. …
Artikkeli
”Sielu särkyy, kun tuon sanan kuulee”
Raija Moilanen
Kielitoimisto kysyi lokakuussa 2007 Helsingin kirjamessuilla kävijöiltä suomen kielen ärsyttävintä sanaa perusteluineen. Mitä vastattiin ja …
Tunteet ja asenteet
”Suomen kieli minut nieli…” – kommentteja kielitaiteilijalle
Vesa Jarva, Maijaliisa Jokinen
Kielikellossa 2/1998 julkaistiin ”kielitaiteilija” Laurent Drueyn kirjoitus ”Suomen kieli minut nieli” (ks. Lue myös), jossa …
Keskustelua
”Suurilapsinen perhe”. Ilmausten risteytymisestä
Paavo Pulkkinen
Asiat ovat yleensä ilmaistavissa useammalla kuin yhdellä tavalla. Arkipuheessa saatamme haparoida eri vaihtoehtojen välillä ja sekoitamme erehdyksessä kaksi ilmaisumahdollisuutta keskenään. Samoin voi käydä joskus myös kirjoittajalle. Kahden ilmaisutavan sekaantumaa eli kielitieteelliseltä nimeltään kontaminaatiota pidetään yleensä kuitenkin virheenä, niin ymmärrettävää kuin mielessä samanaikaisesti välkkyvien ilmausten risteytyminen sinänsä onkin.
Artikkeli
”Svetisismit”
Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa. Lautakunta …
Suomen kielen lautakunta
”Syönneen hyvä, säästänneen parein”
Matti Vilppula
Kansankielessä käytetään paikoin verbinmuotoja saannut, syönnyt, sanonnut. Tämän muototyypin taustasta kirjoittaa Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteeri filosofian lisensiaatti Matti Vilppula, joka itsekin on kotoisin tämän tyypin esiintymäalueelta.
Artikkeli
”Talo on hirsistä näyttää tehty”
murteiden erikoisia verbirakenteita
Nina Kamppi
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Murteet ja slangi
