Lehdet
Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista
Matti Punttila
Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …
Yhteen vai erilleen
Hyrysysyn salaisuus
Kalevi Koukkunen
Pohdiskelin Kielikellon numerossa 2/2011 (s. 11–13) , miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä. Erheellisesti väitin, että …
Sanojen taustaa
Hyvä hakemisto on huomaamaton
Risto Uusikoski
Tavoittamaton tieto on hyödytöntä. Tämä viisaus pätee niin sähköisessä muodossa olevan tiedon kuin perinteisten painettujen kirjojen yhteydessä. Painettujen kirjojen tiedon saattaminen tavoitettavaan muotoon on hakemistojen laatijan tehtävä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Hyvä hallinto – kielenkäytön kysymys
Ulla Tiililä
Hyvä hallinto on kielenkäytön kysymys. Hyvä virkakieli taas on muutakin kuin selkeitä tekstejä. Jos virkakieltä ja hallinnon toimivuutta halutaan parantaa, on välttämätöntä laajentaa kielikeskustelua.
Virka- ja lakikieli
Hyvä kieli luo hyvää vallankäyttöä
Riitta Uosukainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti 11.2.1997 valtion virastojen johdolle ja muille virastojen palvelun laadusta vastaaville tarkoitetun seminaarin, jonka aiheena oli kieli, palvelu ja laatu. Tilaisuuden tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeä osa ammattitaitoa on hyvä kielitaito – ja nimenomaan oman äidinkielen taito. Osallistumaan oli kutsuttu virastojen päättäjiä, sillä juuri heidän käskyään ja esimerkkiään virkamieskunta noudattaa. Kieli kertoo käyttäjästään, ja siten se on merkittävä osa viraston imagoa. Ymmärrettävä ja selkeä viestintä on palvelun laadun perusta. – Julkaisemme Kielikellon tässä numerossa seminaarin esityksistä kolme: eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen avaussanat sekä valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Seppo Tiihosen ja kansanedustaja Paavo Nikulan kirjoitukset.
Artikkeli
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Sirkka Paikkala
Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?
Artikkeli
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Toni Suutari
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Artikkeli
Hyvä viranomaisen verkkotunnus yhdistyy selvästi viranomaisen nimeen
Ulla Onkamo
Toimivat verkkosivut ovat sähköisen viestinnän kulmakivi. Niitä varten viranomainen tarvitsee verkkotunnuksen tai -tunnuksia. Lainsäädäntö ei aseta verkkotunnuksille erityisiä vaatimuksia, mutta hyvin suunniteltu tunnuskokonaisuus voi lisätä luottamusta organisaatioon ja edistää palvelujen löytymistä.
Hallinnon nimet
Hyvä, hyvempi, hyvin
Antti Kumento
Olen oppinut, että hyvän komparatiivi on parempi ja että vain lapset käyttävät hyvempää. Kuitenkin rapsutellessani …
Keskustelua
Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä
Riitta Korhonen
Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?
Tunteet ja asenteet
