Lehdet
Genevenjärvi vai Genevejärvi
Eeva Maria Närhi
Paikannimen määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä, mutta kummassa, ei ole itsestään selvää. Kun pitää kirjoittaa sen Lapissa lainehtivan järven nimi, joka laulun mukaan ”niin syvä on kuin pitkäkin”, tai Kiimingin läpi juoksevan joen nimi, niin moni tarttuu lähdeteokseen varmistuakseen, että järvennimi on Inarijärvi tai pelkkä Inari ja joennimi taas Kiiminginjoki, Aurajoki, Simojoki, Iijoki, Kemijoki, Virojoki ja toisaalta Tornionjoki, Muonionjoki, Lapuanjoki, Kokemäenjoki, Mäntsälänjoki tuskin arveluttavat, kuten eivät Vanajavesi ja Leivonvesikään. Käytäntö on vakiinnuttanut vuosisatojen kuluessa valtaosan omista nimistämme epäloogisiin uomiinsa. Joissakin tapauksissa yleiskielinen vakiintuminen käy vitkaan, kuten esimerkiksi Kiiminginjoen nimessä; siitä paikallinen väestö on käyttänyt ja käyttänee yhä myös Kiiminkijoki-asua. Omia nimiä ei opita systeemeinä vaan erikseen mikä nominatiivi-, mikä genetiivialkuisena.
Artikkeli
Genreaakkosia
Vesa Heikkinen
Aihe. Yhtä ja samaa aihetta on yleensä mahdollista käsitellä monenlaisissa tekstilajeissa. Aiheeseen liitettävät tyypilliset merkitykset …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Genrevoimat valloillaan
tietoisuutta tarvitaan
Vesa Heikkinen
Kielenkäytössä ja muussa toiminnassamme vaikuttaa monenlaisia voimia, myös sellaisia, joiden olemassaoloa emme tiedosta ja joita emme pysty täysin hallitsemaan. Vähäisin ei ole genren voima.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Geologinen nimistömme
Jukka Hildén
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tuskin kuitenkaan minkään tieteenalan rakkaalla lapsella on yhtä paljon nimiä kuin graniiteilla suomen kielessä. Graniitti on meidän kansalliskivemme, rakas kivi. Se kattaa yli puolet kallioperämme pinta-alasta. Kiviemme nimet eivät kuitenkaan yleensä ole kotoista tavaraa.
Erikoisalojen sanat
Gerontechnology
Anneli Räikkälä
Englannin termillä gerontechnology tarkoitetaan kaikkea sitä tekniikkaa, joka helpottaa vanhojen ihmisten toimia. Termille päätettiin suosittaa …
Erikoisalojen sanat
Glaukooma
Sanan suomenkielinen vastine on silmänpainetauti. (Vanhastaan ja kansanomaisesti on käytetty sanaa ”viherkaihi”, joka on vielä …
Erikoisalojen sanat
globaalistaa eli maailmanlaajuistaa
Sari Maamies
Adjektiivin globaali tai globaalinen merkitys on ’yleismaailmallinen, maailmanlaajuine’. Tästä voidaan johtaa myös verbi maailmanlaajuistaa vierassanan …
Kysyttyä
Globalisoidutaan maailmanlaajuisiksi
Riitta Eronen, Sari Maamies
Vierassanat globalisoitua ja globalisaatio tulevat vastaan eri yhteyksissä, ja suomalaista vastinetta kysellään. Vanhastaan tutun adjektiivin …
Kysyttyä
Graafikot harhaanjohtajina
Aarre Huhtala
Äidinkielenopettajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että koululaisilla on entistä enemmän vaikeuksia yhdyssanojen kirjoittamisessa. Tuttujenkin yhdyssanojen …
Artikkeli
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen